Navitas News 1/2020

TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI

NYT ON SANKARITEKOJEN AIKA – SAVON ILMASTOTYÖ VAUHDILLA KÄYNTIIN POHJOIS-SAVOSSA HILJATTAIN KÄYNNISTYNEET HANKKEET TÄHTÄÄVÄT KUNTIEN JA KOKO MAAKUNNAN ILMASTOTYÖN VAUHDITTAMISEEN. KUNTIEN PÄÄTTÄJIÄ, KUNTALAISIA, YHTEISÖJÄ JA YRITYKSIÄ HAASTETAAN NYT YHTEISIIN ILMASTOTEKOIHIN.

M aakunnan tasolla ilmastotyö on lähte- nyt määrätietoisesti käyntiin Hiilineut- raali maakunta (HIMA) -hankkeen myötä. Hankkeen avulla laaditaan Pohjois-Savon ilmastotiekartta, johon määritellään maakunnan tärkeimmät tavoitteet ilmasto- asioissa. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon ELY-keskus ja sitä rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Samaan aikaan KESTO-hankkeessa ilmas- totyötä tehdään ruohonjuuritasolla – tiiviis- sä yhteistyössä mukana olevien kuntien sekä seudun jätehuoltoyhtiöiden ja ympäristötoi- men kanssa. Vuoden alussa käynnistyneen kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien energia- ja materiaalite- hokkuutta sekä vähentää ilmastopäästöjä. EAKR-rahoitteista hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy. – Hankkeessa laaditaan ilmasto-ohjelmat Keski-Savon ja Ylä-Savon seudulle sekä Sii- linjärvelle. Kunnissa sitoudutaan selkeisiin päästövähennystavoitteisiin, taustoittaa hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen. Sankareita – ihan jokainen KESTO-hanke on vastikään lanseerannut tunnuslauseen ”Savon ilmastosankarit”, joka herättelee jokaista miettimään omaa rooliaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastosankareiden tekoja ja esimerkkejä päästään pian seuraamaan hankkeen verk- kosivuilla www.kestosavo.fi. – Suomen valtiolla on kunnianhimoinen tavoite pyrkiä hiilineutraaliksi vuoteen

– Tärkeintä on muistaa, että meistä jokainen voi olla ilmastosankari. Suurten ja mullistavien toimien rinnalla pienetkin teot merkitsevät, ja yhdessä niistä voi syntyä jotakin suurta. Yritykset alueen ilmastosankareina Pohjois-Savossa on jo vakuuttava määrä kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä, jotka ovat toimialansa edelläkävijöitä ympäristö- asioissa. Leppäsen mukaan lisää yritystoi- mintaa kaivattaisiin erityisesti kiertotalou- den saralle. – Riikinnevan alue on tunnistettu yhden- laisen kiertotalousliiketoiminnan ytimenä, ja ajatuksia alueen paremmasta hyödyntä- misestä on olemassa. Kiertotalousliiketoi- minta olisi suuri kasvun mahdollistaja myös Keski-Savon alueen yrityksille, hän pohtii. Pienten yritystenkin ympäristöteot ovat merkitseviä, ja useassa alueen yrityksessä on jo käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjes- telmä. Myös Navitas kiinteistöjä hallinnoiva Varkauden Taitotalo Oy on hakemassa Eko- kompassi-ympäristöjärjestelmän sertifiointia kesän aikana. – Monessa yrityksessä ympäristöasiat ovat jo hyvällä mallilla, mutta vielä löytyy joitakin yrityksiä, joissa näitä ei ole huomioitu riit- tävällä vakavuudella. Suuret kansainväliset yritykset käyttävät ISO 14 001 -standardia ja edellyttävät ympäristövastuullisuutta myös alihankkijaverkostoltaan, joten ympäristövai- kutusten huomioiminen alkaa olla elinehto kaikenkokoisille yrityksille, Leppänen toteaa.

2035 mennessä. Valtion ilmastopolitiikassa kunnat toimivat merkittävinä suunnannäyt- täjinä, joten haluamme luonnollisesti tuoda hankkeessa esille niiden pieniä ja hieman suurempiakin ilmastotekoja. Samalla ne toimivat innostavina esimerkkeinä myös muihin kuntiin päin. Esimerkiksi Siilinjärven kunta on viime vuosina panostanut merkittävästi aurinko- energiaan kiinteistöissään. Nyt kunta hank- kii 120 paneelin aurinkovoimalan Pikku- Siilin päiväkotiin Vuorelaan. Leppäsen mukaan esimerkiksi kuntien omistamissa kiinteistöissä olisi merkittävää energiansäästöpotentiaalia. – Päästötavoitteiden toteutumisessa kunti- en omistaman kiinteistökannan energianku- lutuksella on keskeinen rooli. –Toisaalta kuntien ilmastovaikutuksia voitaisiin pienentää julkisilla hankinnoil- la, joiden kilpailutuksessa huomioidaan ympäristökriteerit. Ottaen huomioon, että kuntien tekemät vuotuiset julkiset hankin- nat ovat noin 11–12 miljardia euroa, voisi ilmastoystävällisillä hankinnoilla olla myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, Leppänen lisää. Savon ilmastosankaruus ei ole pelkästään kuntien mandaatti, vaan siinä on kyse kaik- kien toimijoiden yhteisestä sitoutumisesta ja tekemisestä. Mukaan ilmastosankareiksi kut- sutaan esimerkiksi kuntalaisia, sillä yksit- täisten kuntalaisten jokapäiväiset kulutus- ja liikkumisvalinnat vaikuttavat siihen, kuinka kunnat onnistuvat ilmastotavoitteissaan.

8