Navitas News 1/2021

VA R K AU D E N S E U D U N E L I N K E I N O J E N K E H I T T ÄM I S Y H T I Ö N S I D O S RY HMÄ J U L K A I S U 1/2021

AFT & ANDRITZ WARKAUS WORKS: Uudet tilat tuovat avaimet kasvuun

WARKAUDEN IHME ALUKSI MUUTAMIA FAKTOJA ”WARKAUDEN IHMEESTÄ”, jota emme itse aina huomaa. Varkauteen on tehty yli 400 miljoonan euron investoin- nit viimeisen viiden vuoden aikana. Vientimme kasvoi lähes 12 % ja yritysten liikevaihto lähes 5 % vuonna 2020, vaikka korona jarrutti tätä kehitystä. Varkauden seudun vienti nousi jo 0,748 miljardiin euroon ja se on Pohjois-Savon seuduista suurin. Varkauden seudun yritysten liikevaihto oli vuonna 2020 jo 2,224 miljardia euroa. Pohjois-Savon energiaklusteri sai keväällä European Cluster Collaboration Platform -statuksen, jonka käynnistymisen moottorina ovat olleet yritykset ja lisäksi myös ammattikorkeakoulu. Klusteriyh- teistyön tavoitteena on tukea pk-yritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Energiaklusteri on erinomainen osoitus alueen yritysten halusta kehittää liiketoimintaa, kansainvälistyä sekä niiden kyvykkyydestä toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Klusteri voi toimia katalyyttinä myös muille toimialoille sekä olla yhdistävänä toimintamallina koko Keski-Savolle. Varkaus on satsannut yritysten toimintaedellytyksiin, joka on tuonut tuloksia, mutta näkyy myös kaupungin suurena konsernivel- kana. Näillä investoinneilla on kuitenkin kyetty säilyttämään lukuisia työpaikkoja sekä yrityksiä kaupungissa. Näissä Varkauden kaupungin yhtiöiden omistamissa kiinteistöissä on noin 1400 työpaikkaa. Vuoden 2021 aikana Varkaudessa kuntienvälinen ja maahan suuntautunut muuttovoitto on ollut plussalla. Joroisissa vastaavasti vuonna 2021 kokonaisasukasluku on kääntynyt voitolliseksi. Varmaan on ollut osittain koronan ansiosta, että ihmiset ovat kiinnostuneet muuttamaan Suomessa pienempiin kaupunkeihin ja maalle, jossa eläminen on ollut helpompaa ja edullisempaa kuin

kasvukeskuksissa. Muutto metropoleista on ollut hiljainen trendi maailmalla jo muutaman vuoden ajan ja nyt on ollut selkeämmin näkyvissä, että suurkaupungit menettävät väestöään. Tämä trendi on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle. Tämä on suuntaus, johon Varkauden seudulla tartutaan ja miettimään, miten asuminen, työ- paikat ja palvelut tarjotaan potentiaalisille alueelle muuttajille. Seudun, kaupungin, yritysten ja kuntalaisten on hyvä yhdessä tuoda esille Varkauden positiivista kasvua ja kehitystä, koska nyt meillä on siitä näyttöjä. Tarve osaajista on todellinen koko Suomessa. Uudessa kaupunkistrategiassa tullaan katsomaan tulevaisuuteen. On vaikutettava aktiivisella ja osallistavalla tavalla, jotta pystymme muuttamaan meille annettuja väestö- ja muita ennusteita. Aktiivisesti toimimalla voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteen. Liikkuessamme Suomessa ja maailmalla muistakaamme kertoa ylpeänä ainutlaatuisesta kotiseudustamme ja esitellä kaupunkiamme vieraille, koska meillä on todella paljon näytettävää ja kerrottavaa. Nostetaan Varkaus sille kuuluvalle tasolle, älkäämme olko enää vaatimattomia.

Hyvää ja voimaannuttavaa syksyä kaikille.

JOUKO LAITINEN toimitusjohtaja Navitas Yrityspalvelut

KUVA: TIMO HEINONEN

TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Navitas Yrityspalvelut ja Wäläkky saivat uudet toimitilat Oikeustalolta Leveämmät hartiat elinkeinoyhteistyöhön 4 Uudet tilat tuovat avaimet kasvuun 7 Paja 22 on malliesimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voi parhaimmillaan saada aikaan 8 Hiilineutraaliksi viidessätoista vuodessa 10 Navitas-talojen katoille asennettiin 432 aurinkopaneelia 11 Kiertotaloudella kasvua Keski-Savoon 12 Energiaklusterilla nostetta energiateknologian toimialaan 14 Vanhan Varkauden puutaloalue

15 Savon Jatkis omistajanvaihdospalvelu vauhdittaa yrityskauppoja Itä-Suomessa 16 Aseiden äänenvaimentimia Varkaudesta maailmalle 17 Vuoden Uusyritys Paristeel Oy Hyvällä kasvu-uralla 18 Kumppanuusmaatalous yhdistää tuottajan ja asiakkaan 19 Lähiruoasta potkua aluetalouteen 20 Tulevaisuudessa Ämmäkoski saattaa virrata ympäri vuoden

Julkaisija: Navitas Yrityspalvelut: Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy, Varkauden Taitotalo Oy &

Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus Toimituspäällikkö: Tiina Rajamäki Toimituskunta: Sanna Hietalahti-Husu,

Tuula Kokkonen, Jouko Laitinen, Katja Niiranen Toimittajat: Tiina Rajamäki, Jarmo Seppälä, Vuokko Viljakka, Seija Huttunen, Tuula Kokkonen, Pasi Ahtiainen Kannen kuva: Merja Männikkö Taitto: Visuaalinen viestintä Orava Painatus: Teroprint Oy, Mikkeli

Osoitelähde: Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit

21 Saimaa – sitä löytyy meiltä

22 Keski-Savon kehitys on kansallinen kysymys 23 Pohjois-Savon teknologia-alan huippuosaaminen mukana teollisuuden ykköstapahtumassa

houkuttelee edelläkävijöitä ja yritystoiminnasta kiinnostuneita

TEKSTI & KUVA: TIINA RAJAMÄKI NAVITAS YRITYSPALVELUT JA WÄLÄKKY SAIVAT UUDET TOIMITILAT OIKEUSTALOLTA

Siirtyminen uuteen toimipisteeseen ei aiheuta suurempia muutoksia yrittäjien neuvontaan ja muihin yrityspalveluihin. Etätyöaikana asiantuntijoihin saa yhteyden pääasiassa puhelimitse tai sähköpostilla. Nykyiset puhelinnumerot, sähköpostiosoit- teet ja laskutustiedot pysyvät ennallaan. Uuden toimiston avajaisia on tarkoitus juhlia sitten, kun koronatilanne sen sallii. Syyskuun alussa myös Vekara-Varkauden tiimi muutti uuteen toimipisteeseen Var- kauden kaupunginkirjastolle, josta se sai tilat Lastenkulttuurikeskus Verson vierestä. Uusi käynti- ja postiosoite on Osmajoentie 1, 78200 Varkaus. Muutolla ennakoidaan tulevaa organisaa- tiomuutosta, jossa Vekara-Varkaus siirtyy vuodenvaihteessa Navitas Kehitys Oy:ltä Varkauden kaupungin alaisuuteen, hyvin- voinnin ja kasvatuksen toimialan kulttuuri ja tapahtumapalvelut -yksikköön. – Vekara-Varkauden toiminnot ovat olleet kaupunginkirjastolla aikaisemminkin, joten palasimme nyt takaisin tuttuun taloon ja vanhaan työyhteisöön, sanoo Vekara-Varka- uden festivaalipäällikkö Heli Sutinen . – Kirjasto on meille aivan mainio kotipesä, jossa on hyvät toiminnalliset tilat ja mahdol- lisuus järjestää tapahtumia aivan äärellä. Vekara-Varkaus palasi kaupunginkirjastolle pystymme palvelemaan myös yritys- ja elin- keinoelämää entistä monipuolisemmin. Damski työskentelee tiiviisti Navitas Yritys- palveluiden muiden yritysasiantuntijoiden Tuula Kokkosen ja Katja Niirasen kanssa. Vahvaa yhteistyötä on myös Uusyrityskeskus Wäläkyn kanssa, jolla on keskeinen rooli Joroisten kunnan toiminnan kannalta. Tällä hetkellä työpäivät vierähtävät muun muassa datakeskushankkeen sekä yritysneu- vonnan parissa. – Muutama vienticasekin on ollut, niihin olen saanut arvokasta apua toimiala-asian- tuntija Tiina Kaksoselta , Damski kiittelee.

JOROISTEN KUNNAN JA VARKAUDEN KAUPUN- GIN TIIVIS ELINKEINOYHTEISTYÖ SAAVUTTI UUDEN VIRSTANPYLVÄÄN vuodenvaihteessa, kun Joroisten kunta solmi Navitas Kehitys Oy:n kanssa sopimuksen kunnan elinkeino- palveluiden tuottamisesta. Käytännössä kaikki Navitas Yrityspalveluiden asiantuntija- palvelut ovat nyt joroislaisten käytettävissä. Sopimuksen myötä Navitas Yrityspalvelut sai sivutoimipisteen Joroisten kunnanvirastol- le sekä vahvistusta riveihinsä, kun Joroisten kunnan elinkeinoasiamies Aarre Damski aloitti uudessa pestissään yritysasiantuntija- na. Hän tuo taloon varsinkin maaseutuyritys- ten erityisosaamista. LEVEÄMMÄT HARTIAT ELINKEINO- YHTEISTYÖHÖN NAVITAS YRITYSPALVELUT SEKÄ WÄLÄKKY KESKI-SAVON UUSYRITYSKESKUS RY muuttivat syyskuun ensimmäisenä päivänä uusiin toimitiloihin Navitas 1 -talolta Oikeustalolle. Uusi käyntiosoite on Wredenkatu 8, Varkaus. Oikeustalon kolmannessa kerroksessa toimivat saman katon alla Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy sekä Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry. Navitas-kiinteistöjä hallinnoivan Varkauden Taitotalo Oy:n kokous- ja toimitilapalvelut löytyvät jatkossakin vanhasta paikasta Navitas 1 -talosta. Uusi toimitila sijaitsee aivan kaupunginta- lon vieressä, vain muutaman sadan metrin päässä Navitaksesta. Kyseessä ovat Varkau- den kaupungin omistamat tilat, joissa Navitas Yrityspalvelut ja Wäläkky ovat vuokralla. Uusiin toimitiloihin muuttaa koronati- lanteen sen salliessa noin 20 asiantuntijaa, jotka vielä tässä vaiheessa työskentelevät pääosin etänä. Navitas Yrityspalveluiden toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan muutolla on haluttu TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI

NAVITAS YRITYSPALVELUT PL 208, 78201 Varkaus Käyntiosoite: Wredenkatu 8, 78250 Varkaus

ennen kaikkea vastata alueen yritysten tarpeisiin ja helpottaa niille soveltuvien toimitilojen saatavuutta. – Samaan aikaan kun Navitaksen toimisto- tiloille on kovaa kysyntää, on kaupungilla tyhjiä tiloja, jotka eivät ole herättäneet sa- manlaista kiinnostusta. Tällä tilajärjestelyllä vapautimme Navitaksesta tilaa uusille toi- mijoille ja Saimme Oikeustalon neliöt meille tehokkaaseen ja tarpeelliseen käyttöön. Naapurusten välisellä yhteistyöllä pyritään keskinäisen kilpailun sijaan parantamaan koko alueen elinvoimaa. Navitas Yrityspalve- luiden toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan sopimus virallistaa ja vahvistaa sitä yhteistyö- tä, jota Joroisten ja Varkauden elinkeinoelä- mässä on tehty jo pitkään. – Tämä on yhteisvoitto molemmille. Jo- roislaiset voivat kääntyä asiantuntijoidemme puoleen yrityksen elinkaaren kaikissa vai- heissa ja tarpeissa. Me taas saamme Aarren kautta joukkoomme sellaista osaamista, jota meillä ei ole perinteisesti ollut. Aarre Damskin mukaan uusiin saappaisiin oli helppo hypätä, sillä työkaverit olivat tut- tuja jo vuosien takaa. Liittyminen isompaan työyhteisöön moninkertaisti resurssit ja toi mukanaan myös yhteistyömahdollisuuksia sekä tukea omaan asiantuntijatyöhön. – Kyllähän nyt on huomattavasti leveäm- mät hartiat, eikä ihan kaikkea tarvitse itse ratkoa, vaan apua löytyy kollegalta. Näin

NAVITAS YRITYSPALVELUT PALVELEE JOROISISSA Kunnanvirastolla osoitteessa: Lentoasemantie 130, 79600 Joroinen

3

AFT:n uudessa Service Center -hallissa on hulppeat 1000 neliön tilat ja lisäsiivessä 500 neliötä lisää. Tuotantopäällikkö Kari Varpunen iloitsee siitä, että uusi halli on jo tuonut muutamia merkittäviä tilauksia Varkauteen.

TEKSTI: VUOKKO VILJAKKA KUVAT: MERJA MÄNNIKKÖ

UUDET TILAT TUOVAT AVAIMET KASVUUN

AFT:N JA WARKAUS WORKSIN UUSIEN TILOJEN YHTEINEN HINTALAPPU ON 26 MILJOONAA EUROA. VARKAUDEN KAUPUNKI ON TUKEVASTI KESKI-SAVON TEOLLISUUSKYLÄN JA KANSAINVÄLISEN PAPERI- JA ENERGIATEOLLISUUDEN INVESTOINTIBUUMIN TUKENA.

A FT:n eli Aikawa Fiber Technologies Oy:n uudenkarhen Service Center- palvelukeskushallin sydän on minikokoista paperikonetta muistuttava POMp-laitteisto. Vastaavaa ei löydy muualta Suomesta. POMp siirrettiin Varkauteen Kotkasta. Sitä ei olisi ilman uutta hallia, eikä uutta hallia olisi, ellei Varkauden kaupunki olisi tukenut kansainvälisen teknologiakonsernin inves- tointia savolaiseen teollisuuskaupunkiin. Varkaus satsaa nyt energiatekniikan ja paperiteollisuuden suurten toimijoiden tiloihin enemmän kuin aikoihin. Keski-Sa- von Teollisuuskylä Oy rakennutti kaupungin takaamalla lainalla paitsi AFT:n uuden Ser- vice Centerin, rakennuttaa myös kokonaan

Kilpailu käytiin maailmalla AFT ja ANDRITZ investoivat itsekin uusiin tiloihin useita miljoonia euroja. Liikevaih- don kasvuodotuksissa on miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia euroja. Investoinnit ovat tuomassa myös uusia työpaikkoja. Tilahankkeet saivat alkunsa Varkauden yksiköiden aloitteesta. Teollisuuskylän toimitusjohtaja Jouko Laitinen kertoo, että tarvittiin useita vuosia saada isot, kansain- välisessä omituksessa olevat yhtiöt vakuut- tumaan sijoituspäätöksistä Suomeen ja Varkauteen. – Kilpailu investointipäätöksissä ei käyty Suomessa, vaan maailmalla. Sillä on valtava merkitys. Hankkeet eivät olisi edistyneet,

uudet työtilat ANDRITZ-konsernin ainoalle kattilavalmistajalle, Warkaus Works Oy:lle. Warkaus Worksin Paja 22 -tilahankkeen hintalappu on 23,5 miljoonaa euroa. AFT:n hallin rakentaminen maksoi puolestaan 2,5 miljoonaa euroa. AFT lunastaa hallin, ja War- kaus Works vuokraa tilat teollisuuskylältä. Service Center valmistui vuodenvaihtees- sa Kiertotien varteen Päivärinteelle, AFT:n päätoimitilan naapuriin. Warkaus Works -kat- tilayksikkö muuttaa uusiin tiloihin Hasinmä- keen kesäkuussa ensi vuonna Pirtinniemestä, missä se on nyt Sumitomon vuokralaisena. Paja toimii uudessa paikassa täydellä teholla vuoden 2023 aikana.

4

N AV I TA S N EWS

AFT:n Service Centerin hallissa on noin tu- hat neliötä. Warkaus Worksin uusien tilojen neliömäärä on noin 14 000. Laitinen toivoo, että teollisuuskylän valmius tukea kansainvälisten suuryritys- ten kasvua pannaan merkille ja sen imussa tänne tulisi uusia toimijoita. – Warkaus Worksin uusien toimitilojen ym- pärillä on vapaita tontteja, joihin kolmeen on jo paikalliset tulijat. Varkaudessa on nyt hyvä investointinoste. Olemme saaneet Varkau- teen viimeisen viiden vuoden aikana yli 400 miljoonaa euroa investointeja muun muassa Stora Ensoon, Riikinvoimaan ja Finnforeliin. – Saimme myös uuden Prisman ja Pris- man entisiin tiloihin Motonetin. Kohta sinne tulee Rustakin. Varkauden yritysten liike- vaihto kasvoi viime vuonna viisi ja vienti 12 Varkauden Service Center on osa Suomen lisäksi Kanadassa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa toimivan AFT-konsernin globaalia investoin- tiohjelmaa. Konsernin omistaa japanilainen Aikawa Iron Works. AFT:llä ei ole vastaava palvelukeskusta missään muualla. Investointipäätöksen taustalla oli tahto kehittää tuotteiden huoltopalvelua ja tuote- myyntiä Euroopassa. – Service Center ei toimi vielä täydellä teholla, mutta kynät on teroitettu ja työkalut prosenttia, Laitinen kertoo. Uusi tila toi heti tilauksia

rasvattu tulevaa varten. Saimme muutamia merkittäviä tilauksia heti, kun lanseerasimme servicen. Ostajille on tärkeää saada takeet kunnon huollosta. Uusissa tiloissa voimme vastata tähän vaatimukseen entistä parem- min, tuotantopäällikkö Kari Varpunen sanoo. Alihankkija teki aiemmin AFT:n laiteko- koonpanot ja lähetysten logistiset järjestelyt vuokratiloissa Kotkassa. Nyt ne keskittyvät Varkauteen. – Saimme uudesta hallista myös parhaat mahdolliset tilat lajittimien ja jauhimien kokoonpanolle, sillä tilat olivat käymässä vanhassa hallissa ahtaaksi, tuotantopäällik- kö kertoo. Palvelukeskuksessa tehdään esivalmis- teluja kokoonpanoille. Siellä voidaan myös huoltaa komponentteja sekä huollettavissa olevia varaosia. – Emme tee vain korjausta, vaan paljon myös ennakoivaa ja ylläpitävää huoltoa. Teemme huoltoja asiakkaiden tiloissa sekä Service Centerissä, mutta huollot valmistel- laan Varkaudessa, Varpunen kertoo. Astetta parempaa omalla rahalla AFT valmistaa Varkaudessa paperikoneiden suuria varaosia kuten rumpuja, roottorei- ta, porattuja levyjä, lajittimia, jauhimia ja POMp-laitteita. Mutta mihin ihmeeseen siellä tarvitaan pienoispaperikonetta?

jos kaupungin päättäjät eivät olisi sitoutu- neet niihin. Lopputulos todistaa, että myös meillä kaupunkina on tahtoa ja valmiutta tukea kansainvälistä bisnestä. Investoinnit tarkoittavat, että ANDRITZ ja AFT pysyvät sekä kehittyvät täällä, Laitinen sanoo. Tuottavuuden tiikerinloikka Paja 22 -hankkeen investointi on suurin, mitä ANDRITZ on ikinä tehnyt Varkauteen. – Tämä on meille tuottavuuden tiike- rinloikka. Ei ole itsestäänselvyys, että investointi tehdään juuri tänne. Omistajien intresseissä ei ole sijoittaa seiniin, vaan kasvumahdollisuuksiin. Emme olisi voineet edes esitellä suunnitelmaa ANDRITZin johdolle, jos teollisuuskylä ja kaupunki eivät olisi olleet mukana, sanoo Warkaus Worksin toimitusjohtaja Antti Kettunen . AFT:n tuotantopäällikkö Kari Varpunen puolestaan vakuuttaa, että Service Center olisi jäänyt rakentamatta ilman teollisuusky- lää ja kaupunkia. LOPPUTULOS TODISTAA, ETTÄ MYÖS MEILLÄ KAUPUNKINA ON TAHTOA JA VALMIUTTA TUKEA KANSAINVÄLISTÄ BISNESTÄ.

Warkaus Worksin uuden tuotantolinjan alkupään betoni- elementit ovat jo paikoillaan Hasinmäessä. Halli kohoaa 15 metrin korkeuteen. Rakennushanke ja siihen liittyvät investoinnit pitävät toimitusjohtaja Antti Kettusen kiireisenä.

5

lekoko on kasvanut valtavasti. Tilat alkavat tulla Pirtinniemessä vastaan. Voimme tehdä jatkossakin maailman suurimpia kattila- komponentteja. Uuden paikan ulkoalueella on myös huomattavasti enemmän tilaa kuin nykyisessä, kertoo Warkaus Worksin toimi- tusjohtaja Antti Kettunen. Uusiin tiloihin tulee uutta ohjausautomaa- tioita, mikä nopeuttaa työtä. – Uutta automaatiota esimerkiksi vaativiin putkihitsauksiin ja taivutustöihin ei löydy apteekin hyllyltä. Se on kehitettävä itse yh- teistyökumppaneiden kanssa. Uuteen tilaan tulee uniikkeja, sinne räätälöityjä ratkaisuja. Uudistukset eivät olisi onnistuneet nykyisiin tiloihin, Kettunen kertoo. Warkaus Works hakee tilauudistuksel- la kasvua ja parempaa kilpailukykyä. Se tarkoittaa uusia tuotteita ja toiminnan tehostamista. – Kauppoja ei ole mennyt ohi nykyisten tilojen takia, mutta mahdollisuudet suuriin muutoksiin olisivat niissä rajalliset. Kau-

punki ymmärsi, ettei meillä ole edellytyksiä toimia ja kasvaa ilman uusia tiloja. – Uudet tilat ovat tosi iso juttu. Moni ei muualla tiedä, mitä täällä tapahtuu. Varka- udessa on huikeaa osaamista, eikä täällä valmisteta mitään bulkkituotteita, Kettunen painottaa. Hän pitää Warkaus Worksin ja AFT:n tilahankkeita signaalina siitä, että asioihin voidaan vaikuttaa itse ja synnyttää hyviä asioita. Se vaatii kuitenkin paljon työtä ja saumatonta joukkuepeliä. – Ei valiteta, vaan tehdään töitä. Monet asiat ovat omissa käsissämme. Päivitimme strategiamme kolme vuotta sitten. Siihen kir- jattiin, mitä voisimme tehdä täällä ja viedä viisaasti eteenpäin. Kustannuskykykilpai- luloikkaan on oltava hyvät suunnitelmat ja yhteistyökumppanit. Meillä oli, ja vakuutim- me omistajat. ¬– Aiomme tehdä jatkossakin tulosta. Pian siihen on uudet työkalut, Kettunen sanoo.

VARKAUDESSA ON HUIKEAA OSAAMISTA, EIKÄ TÄÄLLÄ VALMISTETA MITÄÄN BULKKITUOTTEITA.

– POMp-laitteistossa on paperikoneen lyhytkierto. Sillä tehdään koeajoja, huoltoja ja testausta. POMp-järjestelmään ohjel- moidaan oikean paperikoneen tiedot ja säädetään sitten sen avulla paperikoneet toimimaan, selittää Varpunen. AFT:n omat investoinnit Service Centeriin keskittyvät pitkälti POMp:ia tukevan tekno- login ympärille. Konserni käytti rahaa myös hallin kanssa saman katon alla olevaan lisäsiipeen, missä ovat toimisto- ja henki- löstötilat sekä talotekniikka. – Halusimme astetta paremman ja toi- mivamman tilan, ja siksi maksoimme siitä. Halli on suunniteltu niin, että sitä on help- po laajentaa molemmista päistä. Se vaati erityisiä ratkaisuja talotekniikkaan. Service Centerin liikevaihto lähtee nollasta. – Kun serviceä lähdetään kasvattamaan, puhutaan merkittävästä liikevaihdosta. Ilman koronaa tämä olisi näkynyt jo tämän vuoden liikevaihdossa. Omistajat kiin- nostuivat tästä ja halusivat siksi panostaa Varkauteen. – On katsottava tulevaisuuteen, annet- tava mahdollisuus tuotteille, mitkä ovat jo insinöörien visioissa. Teknologiaosaaminen ja energiateollisuus ovat Varkaudessa huip- puluokkaa, ja myös kaupunki uskoo tähän, Varpunen iloitsee. Uudesta pajasta työkalut kasvuun Uusi tila ei kasvata merkittävästi Warkaus Worksin konepajan nykyisiä neliöitä, mutta tiloista tulee toimivammat. – Kaikki siirtyy saman katon alle moder- nisti yhteen kerrokseen. Kattiloiden kappa-

Suomessa ainutlaatuinen POMp-laitteisto eli pienoispaperikone on nyt AFT:n uudessa Service Centerissä Kiertotien varressa Varkaudessa. Sillä testataan ja ohjelmoidaan oikeita paperikoneita ympäri maailmaa. Kuvassa tuotantopäällikkö Kari Varpunen.

6

N AV I TA S N EWS

TEKSTI JA KUVA: TIINA RAJAMÄKI

PAJA 22 ON MALLIESIMERKKI SIITÄ, MITÄ YHTEISTYÖLLÄ VOI SAADA AIKAAN ANDRITZ WARKAUS WORKS OY:N UUDEN KONEPAJAN PERUSKIVI MUURATTIIN JUHLAVIN MENOIN 30.8.2021 VARKAUDEN HASINMÄESSÄ. ENNEN MUURAUSTA PERUSKIVEN SISÄLLE LASKETTIIN METALLINEN AIKAKAPSELI, JONNE PUJOTETTIIN MUUN MUASSA KOLIKOITA, PÄIVÄN SANOMALEHTI SEKÄ RAKENNUTTAJAN VIESTI TULEVILLE SUKUPOLVILLE.

T ilaisuuteen oli kutsuttu kehitysyh- teistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari , joka joutui sairastuessaan perumaan osallistumisensa viime hetkellä. Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n toimitusjoh- taja Jouko Laitinen välitti ministerin terveiset paikalle saapuneille kutsuvieraille ja median edustajille. – Skinnari toivoi hankkeelle menestystä ja oli hyvin vakuuttunut siitä, mitä Varka- udessa nyt tapahtuu ja millaista kehitystä täällä on ollut. Kaupungillamme on hänen mukaansa erityisen merkittävä rooli Suomen vihreän siirtymän toteutuksessa. Laitinen ja Varkauden apulaiskaupun- ginjohtaja Joonas Hänninen muistuttivat juhlapuheissaan, että Varkaus on yli 700 mil- joonan euron vientiveturi Pohjois-Savossa. – Maailmanlaajuisesta koronapandemias- ta huolimatta yrityksillä menee Varkaudessa hyvin. Yritysten liikevaihto ja vienti ovat kasvaneet, vaikka muualla luvut ovat toisen suuntaisia, Laitinen totesi. Hänninen puolestaan muistutti, että nykypäivän hyvässä tilanteessa on pidettävä mielessä myös vaikeat ajat, joita Varkaus on aikaisemmin kokenut.

– Varmasti myös tästä johtuen osaam- me iloita, että meillä on tänään iso joukko hienoja oman toimialansa globaaleja kär- kiyrityksiä, jotka yhdessä muiden yritysten kanssa muodostavat alueellemme energia-, metalli- ja metsäteollisuuden osaamiskes- kittymän, jollaista muualla Suomessa ei ole, Hänninen sanoi. Uusi konepaja on ennen kaikkea näyte alueen toimijoiden sitoutumisesta yhteiseen tekemiseen, joka vaikuttaa pitkälle tulevai- suuteen. – Antiikin aikaan peruskiven muurauksel- la tarkoitettiin tapaa, jossa kaikki rakentami- seen osallistuneet latoivat ensimmäiset tiilet yhdessä paikoilleen. Se kuvaa mielestäni hyvin PAJA 22 -hanketta; tätä on tehty yhdes- sä, ANDRITZ Warkaus Works Oy:n toimitus- johtaja Antti Kettunen totesi puheessaan. – Ilman osaavia tekijöitä Rakennustyö Sal- minen Oy:llä ja Maanrakennuspalvelu Mikko

Lyytinen Oy:llä emme olisi nyt muuraamas- sa Paja 22:n peruskiveä, Laitinen sanoi. Hänninen, Laitinen ja Kettunen kiittelivät vuorollaan Varkauden kaupungin päättäjiä rohkeudesta lähteä tukemaan hanketta. – Kaupunki on mahdollistanut sen, että pystymme toteuttamaan historiamme suu- rimman hankkeen. ANDRITZ Warkaus Work- sille kiitos, että luotitte meihin ja valitsitte investointikohteeksi Varkauden. Se jos mikä antaa varkautelaisille uskoa tulevaisuuteen ja nostaa kaupungin näkyvyyttä ja imagoa, Laitinen sanoi.

VARKAUS ON YLI 700 MILJOONAN EURON VIENTIVETURI POHJOIS-SAVOSSA.

Peruskiven muuraukseen osallistuivat vasemmalta katsottuna projektipäällikkö Jari Tulikanto (Keski-Savon Teollisuuskylä Oy), toimitusjohtaja Harri Väkeväinen

(Maanrakennuspalvelu Lyytinen Oy), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa-Hartikainen-Herranen,

kansanedustaja Matti Semi, paikallisjohtaja Marko Luokkanen (ANDRITZ Oy), apulaiskau- punginjohtaja Joonas Hänninen, toimitusjohtaja Antti Kettunen (ANDRITZ Warkaus Works), toimitusjohtaja Jouko Laitinen (Keski-Savon Teollisuuskylä Oy) ja toimitusjohta- ja Osmo Salminen (Rakennustyö Salminen Oy).

7

a

r a

l i

u t a v

n e

i l i

H i

3

2 0

5

o

- S

s k i

K e

KESTO

Leppävirta

Riikinvoima

Hiilineutraali

Biokaasu

TAIPALE

Matkaketjut

Tuulivoima

Pieksämäki

Varkaus

Joroinen

Materiaalitehokkuus

V uoden 2021 touko-kesäkuussa Keski- Savon kunnissa otettiin merkittäviä harppauksia strategisen ilmastotyön saralla. Joroisissa, Leppävirralla, Pieksämäellä ja Varkaudessa sitouduttiin seudun yhteiseen ilmasto-ohjelmaan, jota täydentävät samaan aikaan valmistuneet kuntien omakohtaiset ilmasto-ohjelmat. Viidentoista vuoden päähän ulottuva seudullinen ilmasto-ohjelma määritte- lee ilmastotyölle yhteiset painopisteet ja päästövähennystavoitteet. Keski-Savon seudun päästöjä pyritään vähentämään 80 prosenttia vertailuvuoden 2007 tasosta sekä sitomaan tai kompensoimaan loput. Tavoite on kova, mutta mahdoton se ei ole.

TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI

HIILINEUTRAALIKSI VIIDESSÄTOISTA VUODESSA TUORE KESKI-SAVON SEUDULLINEN ILMASTO-OHJELMA HAHMOTTELEE ASKELMERKIT, JOILLA ALUEEN KUNNAT VOIVAT OMISTA VAHVUUKSISTAAN KÄSIN HILLITÄ ILMASTONMUUTOSTA SEKÄ VASTATA KANSALLISIIN JA KANSAINVÄLISIIN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEISIIN. PAPERILLE ON PAINETTU KUNNIANHIMOINEN TAVOITE KESKI-SAVON SEUDUN HIILINEUTRAALIUDESTA VUOTEEN 2035 MENNESSÄ – MUTTA MITEN MAALIIN PÄÄSTÄÄN?

8

N AV I TA S N EWS

Ilmastoyhteistyötä tarvitaan Laura Leppänen muistuttaa, etteivät ilmas- to-ohjelmat sinällään tarjoa jäljiteltävää ratkaisua sille, miten Keski-Savon seutu onnistuu nollaamaan päästönsä vuoteen 2035 mennessä. Se resepti, millä päästövä- hennystavoitteet käytännössä saavutetaan, on kiinni myös tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehityksestä. – Merkittävä osa vähähiilisistä ja resurssi- tehokkaista innovaatioista syntyy yrityksissä. Ilman tiivistä elinkeinoelämän yhteistyötä ilmastotavoitteita on vaikea, ellei mahdoton saavuttaa, Leppänen toteaa. ILMASTO-OHJELMA YLITTÄÄ KUNTARAJAT JA KERTOO SEUDUN YHTEISESTÄ SITOUTUMISESTA KUNNIANHIMOISIIN TOIMIIN Yritysyhteistyö nousee erottavaksi teemak- si varsinkin Varkauden kaupungin ilmas- to-ohjelmassa, jossa painotetaan teollisten toimijoiden tukemista kohti vähäpäästöistä ja ympäristöystävällistä tuotantoa. Varka- uden elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy on mukana vauhdittamassa ilmastotyötä hanke- toiminnan kautta. – Tehtävämme on lisätä yritysten tietämys- tä oman toiminnan vaikutuksista sekä tarjota ratkaisuja niiden arviointiin ja seurantaan. Ympäristövaikutuksia selvittämällä yrityk- sistä löytyy pääasiassa aina toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa myös liiketoiminnan kannattavuutta. Yrityksiin ollaan yhteydessä ja yhteistyötä tarjotaan aktiivisesti, Leppä- nen sanoo. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan työtä tehdään varsinkin kiertotalousosaamisen lisäämiseksi. – Tavoitteena on saada Keski-Savon alueel- le uutta liiketoimintaa, tuotteita ja innovaa- tioita kiertotaloudesta. Seuraavina vuosina seudun yhteisenä isona ponnistuksena tulee olemaan Riikinnevan kiertotalousalueen kehittäminen, Laitinen sanoo.

– Vuonna 2019 Suomen kaikkien kun- tien yhteenlasketut päästöt olivat 35 500 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tästä Pohjois-Savon osuus oli noin 5,5 prosenttia. Keski-Savon tai yksittäisen kunnan päästöt saattavat vaikuttaa pieneltä koko Suomen mittakaavassa, mutta kaikilla päästövähen- nyksillä on merkitystä, sanoo seudullista il- mastotyötä koordinoineen KESTO-hankkeen projektipäällikkö ja kiertotalousasiantuntija Laura Leppänen . Ilmastotyöhön lähdetään lupaavista asemista – Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan Leppävirta on metsämaan nielujen ansiosta jo hiilineutraali, Pieksämäki ja Joroinen seuraavat pian perässä. Nyt valmis- tunut ilmasto-ohjelma ylittää kuntarajat ja kertoo seudun yhteisestä sitoutumisesta kun- nianhimoisiin toimiin, Leppänen taustoittaa. Keski-Savon seudun ilmasto-ohjelman taustalla vaikuttavat Suomen ympäristökes- kuksen päästölaskelmat. Niiden mukaan päästöt Keski-Savossa ovat laskeneet vuoteen 2018 noin 25 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Suurin osa seudun päästöistä syntyy läm- mityksestä, tieliikenteestä, maataloudesta ja sähkönkulutuksesta. Niissä piilee myös suurin päästövähennyspotentiaali. – Näitä päästöjä voidaan vähentää muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa, matkaketjuja kehittä- mällä sekä edistämällä kiertotaloustoimin- taa. Keski-Savossa potentiaalia on erityisesti energiateknologiateollisuudessa, joka vie ulkomaille tuotteita noin 500 miljoonan euron edestä. Näillä tuotteilla on merkitystä myös maailman päästökehityksessä, Leppä- nen sanoo. Seudullista ilmasto-ohjelmaa leikkaavat neljä teemaa, jotka ovat elinvoima, kuntata- lous, osallisuus ja viestintä. – Ilmastoasiat kytketään kuntatalouteen ja elinvoimaan kuntastrategioilla. Osallisuudel- la ja kuntaviestinnällä puolestaan on ratkai- seva rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, Leppänen taustoittaa. Savolaisessa ilmastotyössä on edetty vauhdikkaasti suhteellisen lyhyessä ajassa. Tärkeitä etappeja on seudullisen työn lisäksi saavutettu myös koko maakunnan tasolla. Pohjois-Savo sai toukokuussa 2021 oman ilmastotiekartan ja sitoutui tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035. Samaan aikaan Keski-Savon kanssa ilmasto-ohjelmia

on hankevetoisesti laadittu myös Ylä-Savoon ja Siilinjärvelle. Keski-Savon osalta ilmastotyötä edistetään ja seurataan jatkossa ilmastotyöryhmän voi- min, joka muodostuu seudullisen elinvoima- ryhmän jäsenistä. Katse tulevaisuuteen Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus valmistelivat ilmasto-ohjelmia KESTO-hank- keen vetämänä. Vuoden 2021 loppuun päätty- vää hanketta rahoitetaan kuntien ja muiden tahojen lisäksi EU:n aluekehitysrahastosta. Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy. Ajatus Varkauden ja lähikuntien yhteisestä ilmasto-ohjelmasta lähti alun perin liikkeelle Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupa- rin aloitteesta. Ilmastotyö alkoi keväällä 2020 ja saavutti huippunsa touko-kesäkuussa 2021, jolloin kunnat sitoutuivat ilmasto-ohjel- miin valtuustojen päätöksillä. – Loppupuristus tehtiin kuntavaalien alla. Viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien kanssa käytiin koko ajan hyvää keskustelua ilmasto-ohjelmien työn eri vaiheissa, ja hankeasiantuntijat pääsivät osallistumaan lautakuntien ja valtuustojen kokouksiin, Lep- pänen sanoo ja jatkaa: – Ilmasto-ohjelma sellaisenaan on vain paperi. Se tarvitsee rinnalleen ilmastoviisaita päättäjiä, jotka oivaltavat tämänkaltaisen veto- ja pitovoimatyön merkityksen seudun ja oman kunnan kannalta. Nyt käynnistyy oikeastaan se suurin työ, jossa ympäristöön liittyvät toimenpiteet kytketään mukaan kun- tien strategiaan ja päätöksentekoon. Päävastuu ilmastotyössä on kunnalla itsellään, mutta myös asukkailla, yhteisöillä ja yrityksillä on merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisen kannalta. – Kuntaorganisaatio aiheuttaa kunnan alueen päästöistä keskimäärin kymmenen prosenttia, ja loput päästöistä menevät puo- liksi kuntalaisten ja yritysten kesken. Siksi ilmastotyö tarvitsee yhteistyötä yritysten ja asukkaiden kanssa, jossa kunnan roolina on olla mahdollistaja, kannustaja ja tiedon välittäjä, Leppänen sanoo. – Käytännön toimenpiteet kohdistuvat kaikilla kunnilla energiaan, tieliikenteeseen, materiaalitehokkuuteen, jätehuoltoon, ruokaan, metsiin ja hiilensidontaan. Jorois- ten, Leppävirran ja Pieksämäen ohjelmissa toimenpiteitä on asetettu myös maataloudel- le ja Varkaudessa puolestaan teollisuudelle, Leppänen kertoo.

KESKI-SAVON SEUDUN JA KUNTIEN ILMASTO-OHJELMAT VERKOSSA: www.kestosavo.fi/materiaalit

9

TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KUVAT: JARI HÄYRYNEN JA LAURA LEPPÄNEN

NAVITAS-TALOJEN KATOILLE ASENNETTIIN 432 AURINKOPANEELIA NAVITAS 1 JA 2 -TALOT SAIVAT ALKUSYKSYSTÄ 2021 KATOILLEEN AURINKOPANEELIT. KYSEESSÄ ON KIINTEISTÖJÄ HALLINNOIVAN VARKAUDEN TAITOTALO OY:N TÄHÄN ASTI SUURIN SATSAUS UUSIUTUVAAN ENERGIAAN. T alojen katoilla lepää yhteensä 432 aurin- kopaneelia, joiden tuottamaa energiaa – Kyseessä on tietenkin iso hankinta, johon ei voi hypätä harkitsematta. Viime aikoina

LUE LISÄÄ NAVITAKSEN YMPÄRISTÖ-

VASTUULLISUUSTYÖSTÄ: www.navitas.fi/ymparistovastuu

– Tulevaisuudessa aurinkovoiman käyttö parantaa toimitilojemme kustannustehok- kuutta ja näkyy säästönä sähkölaskussa, Laitinen sanoo. Paikallista kädenjälkeä Aurinkosähköjärjestelmän Navitakseen toimittaneen Aii Energy Systemsin tekninen johtaja Antti Häkkinen on tyytyväinen pro- jektin kulkuun. – Asennustyöt ovat sujuneet oikein hyvin, mitään isoja yllätyksiä ei ole tullut ja sääkin on ollut meidän puolellamme. Nyt elokuun puolivälissä katoilla tehtävät työt ovat pitkälti valmiina, jäljellä on enää kaapelointitöitä Navitas 1 -talon katolla. – Mikä parasta, koko projektimme on tehty paikkakuntalaisilla voimilla: Kurko-Koponen nosti paneelit katolle, Rakeron oli raken- tamassa ja Savon Sähkö-Center huolehti sähköistyksistä, Häkkinen lisää. Häkkinen on huomannut aurinkosähkö- järjestelmien kysynnässä selvän muutoksen eritoten viimeisen vuoden–parin aikana. Yritysten ja kotitalouksien lisäksi yhä useam- pi kunta satsaa uusiutuvaan energiaan. Häkkinen näkee, että yhtenä merkittävänä ajurina tähän ovat kuntien kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. – Lisäksi julkiselta sektorilta löytyy hyvin kohteita, jotka sopivat sähkönkulutusprofii- liltaan aurinkosähkön tuotantoon. Navitas on tästä hyvä esimerkki: tilojen jäähdytyksen vuoksi kiinteistöt tarvitsevat paljon sähköä kesäkuukausina, jolloin myös aurinkovoima- loiden tuotto on parhaimmillaan. Ympäristötyötä yhdessä Varkauden Taitotalo Oy:n palvelupäällikkö Mirjam Ihalaisen mukaan tuoreesta aurinko- voimalasta hyötyvät kiinteistöyhtiön lisäksi kaikki 50 vuokralaisyritystä työntekijöineen. Talon väki on ottanut uutisen ilomielin vastaan. – Vuokralaisten suhtautuminen ja palaute on ollut todella myönteistä – ei pelkästään aurinkopaneeleihin, vaan myös kaikkiin aikaisempiin ympäristötekoihimme. Kiinteis-

on tarkoitus hyödyntää kiinteistöjen jäähdy- tyksessä kesäisin. Uusi aurinkovoimala on teholtaan reilut 156 kilowattipiikkiä. Vuodessa paneelit tuottavat sähköä noin kymmenen omakotitalon sähkönkulutuksen verran. – Taloissamme on pinta-alaa yhteensä noin 18 000 neliötä, joiden jäähdyttämiseen menee varsinkin kesähelteillä merkittävästi energiaa. Paneelit ovat meille järkevä valinta, sillä sijaitsemme paraatipaikalla Pirtinvirran rannalla, johon aurinko osuu hyvin, kertoo Varkauden Taitotalo Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen . Laitisen mukaan aurinkopaneelien käyt- töönottoa on Navitaksessa mietitty jo pitkään, mutta aika ei ole ollut sille vielä otollinen. Nyt investointipäätöstä jouduttivat muun muassa lyhentynyt takaisinmaksuaika sekä investointihankkeelle myönnetty Business Finlandin energiatuki.

järjestelmien hinnat ovat tulleet alas, kun samaan aikaan sähkön hinta on nousussa. Aurinkopaneelien hankinta on Varkauden Taitotalo Oy:lle luonnollinen jatkumo yrityk- sen omassa vastuullisuustyössä. Samalla se tukee koko Varkauden yhteistä ilmastotyötä. – Varkaus on sitoutunut edistämään ener- giatehokkuutta osana kaupungin ilmasto-oh- jelmaa. Aurinkopaneelien käyttöönotto on meiltä kaupungin konserniyhtiönä konk- reettinen toimenpide, jolla annamme oman panoksen kaupungin ilmastotyössä. Aurinkovoimalan hintalappu on hivenen alle 130 000 euroa. Laitisen mukaan se mak- saa itsensä takaisin jo kahdeksassa vuodessa. Vielä pari vuotta sitten takaisinmaksuaika oli tätä pidempi, kun aurinkopaneelien hankin- taa arvioitiin edellisen energiakatselmuksen yhteydessä.

Navitaksen aurinkovoimala on paikallisten yritysten taidonnäyte.

10

N AV I TA S N EWS

TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KIERTOTALOUDELLA KASVUA KESKI-SAVOON LEPPÄVIRRALLA, AIVAN JOROISTEN JA VARKAUDEN RAJALLA SIJAITSEVASTA RIIKINNEVAN ALUEESTA KEHITETÄÄN PARHAILLAAN MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄÄ KIERTOTALOUDEN KESKITTYMÄÄ. INNOSTUSTA YHTEISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN LÖYTYY YLI KUNTARAJOJEN.

Navitaksen 432 aurinkopaneelia tuottavat vuodessa sähköä noin kymmenen omakotitalon sähkönkulutuksen verran.

K eväällä käynnistynyttä työtä on tekemässä joukko alueen toimijoita yhdessä EAKR-rahoitteisen KESTO-il- mastohankkeen kanssa. Riikinnevan alue tunnetaan jo vahvana kiertotalous- alueena, jonne saapuu huomattavia materiaalivirtoja itäisestä Suomesta. Nyt alueesta on tarkoitus luoda ainutlaatui- nen ekosysteemi, jossa nykyiset toimijat ja uudet sijoittujat kehittävät yhdessä uutta kiertotalousliiketoimintaa alueen materiaalivirroista ja resursseista. Leppävirran kunnan ja Varkau- den kaupungin elinkeinoyksiköt ovat tunnistaneet kiertotalouden yhdeksi tulevaisuuden toimialaksi, jolle lähdetään yhteistyön voimin hakemaan kasvua ja kehitystä. Leppävirran kunta on jo lait- tanut vireille asemakaavoitustyön, jonka tarkoituksena on tuoda uusia teollisia tontteja nykyisen Riikinnevan jäteaseman välittömään läheisyyteen. – Leppävirran kunta on valmis markkinoimaan aluetta ja sen yritystont- teja kaavoituksen valmistuttua, toteaa Leppävirran kunnan elinkeinoasiamies Antti Tulila . Alueella jo toimivat kiertotalouden ve- turiyritykset Keski-Savon Jätehuolto Llky, Riikinvoima Oy sekä Varkauden Alueläm- pö Oy ovat aktiivisesti mukana alueen kehittämistyössä. Nykyisten naapureiksi kaivataan kiertotalouden toimijoita, jotka voisivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Riikinnevan alueen ehdottomana etuna on lämpöenergia, joka tulee suoraan Riikinvoima Oy:ltä. Lämmön omistaa Var- kauden Aluelämpö Oy, joka on kiinnostu- nut etsimään ratkaisuja ylijäämälämmön hyödyntämiseksi. Keski-Savon Jätehuolto puolestaan kartoittaa mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita, joiden avulla alueen jäte- ja sivuvirtoja voitaisiin hyö- dyntää entistäkin tehokkaammin.

Kiertotalousliiketoiminta kiinnos- taa potentiaalisia sijoittujia Yhteisen kehittämistyön tuloksena alueel- le on jo valmistunut kehittämissuunni- telma, jonka on laatinut Afry Finland Oy KESTO-hankkeen toimeksiannosta. Sen yhteydessä tunnusteltiin yritysten ja muiden toimijoiden kiinnostusta kier- totalousliiketoimintaan ja yhteistyöhön Riikinnevan alueella. Tulosten perusteella alueelle olisi jo halukkaita tulijoita. – Suurin osa kyselyyn vastanneista yri- tyksistä oli kiinnostunut toimimaan Rii- kinnevan kiertotalousalueella. Sijoittumi- sen kannalta erityisen tärkeinä pidettiin hyvää sijaintia Keski-Savon solmukohdas- sa, innovoivaa toimintaympäristöä sekä alueellista yhteistyöverkostoa. Alueen kiinnostavuudessa suurta merkitystä oli myös ympäristöluvalla, kaavalla ja inf- rastruktuurilla, kertoo KESTO-hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen . – Yhteistyön mahdollisuuksia nähtiin erityisesti palveluiden, koneiden ja laittei- den sekä raaka-aineiden hankinnassa.

töissämme toimivat yritykset ovat todella valveutuneita ympäristöasioissa ja heille nämä asiat alkavat olla jo itsestään selviä. Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat keskeisiä teemoja Varkauden Taitotalo Oy:n ympäristöstrategiassa. Kiinteis- töjen energiatehokkuuteen onkin panostettu viime vuosina ahkerasti. – Talojen pistorasioihin tulee vihreää sähköä ja valaistuksessa on askel kerrallaan siirrytty käyttämään led-lamppuja, Ihalainen kertoo. Pihalta löytyy sähköautojen latauspisteiden li- säksi myös Suomen ensimmäinen aurinkoener- gialla toimiva ePyöräkatos, Ihalainen luettelee. Yrityksellä on kiinteistöissään käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä, jonka avulla myös energiankulutusta ja -säästöä voidaan seurata ja mitata suunnitelmallisesti. – Vuokralaiset tarvitsevat meiltä sähkön, veden ja jätteiden osalta kulutustietojaan ra- portoidakseen ne eteenpäin, Ihalainen kertoo. Varkauden Taitotalo Oy:lle kesällä 2020 myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti on ensinnäkin kiitos jo tehdystä uskottavasta ympäristötyöstä, mutta myös velvoite jatku- vaan toiminnan kehittämiseen. – Meidän tulee jatkossakin tehdä ekologi- sia investointeja, jotta olemme sertifikaatin arvoisia. Onneksi tähän työhön löytyy apua läheltä. Keski-Savossa on alan huippuosaa- mista ja nytkin paneelit saatiin katolle paikal- listen toimijoiden avulla, Ihalainen kiittelee. Energiatehokkuuden lisäksi Navitaksessa on viime aikoina panostettu paljon jäte- huoltoon ja kierrätykseen sekä vähähiilistä liikkumista edistäviin toimiin. Viimeisimpänä vuokralaisten käyttöön hankittiin yhteinen sähköpolkupyörä. – Kaiken tämän tarkoituksena on kannus- taa pohtimaan omien valintojen vaikutuksia paitsi työpaikalla, myös kotona. Yhteistä maapalloa tässä yritetään säilyttää meille ja sukupolville eteenpäin, Ihalainen kiteyttää.

RIIKINNEVAN ALUEEN EHDOTTOMANA ETUNA ON LÄMPÖENERGIA, JOKA TULEE SUORAAN RIIKINVOIMA OY:LTÄ.

11

TEKSTI: VUOKKO VILJAKKA KUVA: TEIJA ANTIKAINEN

ENERGIAKLUSTERILLA NOSTETTA ENERGIATEKNOLOGIAN TOIMIALAAN POHJOIS-SAVON ENERGIAKLUSTERI ELI ENERGIATEKNOLOGIA-ALAN TOIMIJOIDEN YHTEENLIITTYMÄ ON TUUPPAAMASSA VARKAUDEN SEUDUN JA KOKO MAAKUNNAN KORKEAN TEKNOLOGIAN OSAAMISTA ESILLE.

Yhteistyöllä kasvuun. Pöydän äärellä Laura Leppänen (Navitas Kehitys Oy, vas.) ja Marko Luokkanen (ANDRITZ Oy). Taka-alalla Markku Huhtinen (Savonia-ammattikorkeakoulu) ja Katja Niiranen (Navitas Kehitys Oy).

M onelle on yllätys, että Keski-Savossa on maailmanluokan energiaosaamista, ja täällä kehitetään alan viimeisintä tekniik- kaa. Näin sanoo ANDRITZ Oy:n Varkauden paikallisjohtaja Marko Luokkanen . – Klusteri tuo osaamiselle näkyvyyttä, uu- sia innovaatioita, niiden mukana työvoimaa sekä toivottavasti myös uusia, kansainvälisiä toimijoita, hän uskoo. Itävaltalaisen ANDRITZ-teknologiakonser- nin Varkauden yksiköt ovat yhtenä yritykse- nä mukana energiaklusterissa. ANDRITZin Varkauden yksiköt ovat erikoistuneet sellu-, paperi- ja voimalaitosteollisuuden kattilalai- tos- ja haihduttamoprojekteihin. ANDRITZ on yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palveluiden toimittajista. Se työllistää 400 ihmistä Varkaudessa ja kuuluu maakunnan vientiyritysten kärkeen. Energiaklusteri syntyi Pohjois-Savon ener- giatekniikan tutkimuksen TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa. Nykyisen hankkeen

takana ja rahoittajina ovat yritysten lisäksi Pohjois-Savon liitto, Savonia-ammattikor- keakoulun Varkauden energiatekniikan yk- sikkö, Itä-Suomen yliopisto sekä Varkauden kaupunki Navitas Kehityksen kautta. ANDRITZ lähti mukaan siksi, että haluaa edistää verkostoitumista, avointa ideointia ja alueen tunnettavuutta, mutta ennen kaikkea turvata työvoiman saanti alalle myös tulevai- suudessa. Odotuksissa innovaatioita Klusterin keskiössä on löytää uusia ratkai- suja entistä ympäristöystävällisempään energiantuotantoon, -varastointiin sekä -jakelujärjestelmiin. – Suomen liiketoimintamme perustuu jo nyt kokonaan uusiutuvaan energiaan. Ympäristö- ystävällisempiä ratkaisuja on silti kehitettävä ja osaamista parannettava koko ajan. – Olemme mukana klusterin tuote- ja prosessikehityksessä. Sen avulla voimme ennakoida ja reagoida nopeasti muutoksiin.

Haluamme ympärillemme entistä vahvempia partnereita ja olla tarpeellisia myös oppilai- tos- sekä tutkimusyhteistyölle, paikallisjoh- taja kertoo. Klusteri tiivistää alan suurten ja pienten yritysten yhteistyötä. ANDRITZilla on noin sata alihankkijaa Keski-Savossa. Klusteri voi parhaimmillaan tuottaa uusia alihankkijoita ja startuppeja sen synnyttämien innovaatioi- den ympärille. TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa ANDRITZ osallistuu muun muassa syntyneen tuhkan hyötykäytön sekä kattiloiden korroo- siokestävyyden testeihin ja tutkimuksiin. – Aina on mahdollista löytää uusia tapoja vähentää päästöjä. Kaikki hyötyvät, kun rat- komme yhdessä ongelmia, kasvatamme tai- kinan kokoa ja sen myötä yhteistä liikevaih- toa. Yhteistyö tuo tehokkuutta ja vahvistaa Keski-Savon energiaosaamisen näkyvyyttä. Tämä voi tuoda merkittävää kasvua etenkin pk-sektorille, Luokkanen sanoo.

12

N AV I TA S N EWS

Kasvuun tarvitaan osaajia ANDRITZin Varkauden yksiköt ovat selvin- neet hyvin korona-ajoista. Tilanne näyttää paikallisjohtajan mukaan hyvältä myös lähitulevaisuudessa. Kasvun varmistamiseen tarvitaan osaajia. Luokkasta huolestuttaa, kuinka heidät saa- daan sitoutettua Keski-Savoon. Jo nyt on ollut tilanteita, että työntekijöitä on jouduttu palk- kaamaan muun muassa pääkaupunkiseudul- le, koska he eivät halua muuttaa tänne. – Haluamme, että perusosaaminen pysyy Varkaudessa, olemmehan ANDRITZ Oy:n suurin yksikkö Suomessa. On tärkeää, että saamme tänne juuri ne tekijät, joita tarvitsemme. Olisi tylyä, jos työt menisivät työvoimapulan takia muualle, hän sanoo. Paikallisjohtaja toivoo, että klusterin tuoma näkyvyys saisi nuoret kiinnostumaan työstä kansainvälisissä energiatekniikan yrityksissä Varkaudessa. Toiveissa on, että klusteri lisää ja syventää Savonian Varkauden energiatekniikan yksikön ja paikallisten yritysten yhteistyötä. Luokkanen odottaa, että klusterista kumpua- vat ideat aktivoivat opiskelijoita tarttumaan opinnäytetöissään ja erikoistumisprojekteis- sa uusiin, entistä monipuolisempiin aihei- siin myös pienissä alihankkijayrityksissä. – Voisimme tehdä jatkossa klusterissa mer- kittävää tuotekehitystä hankerahoituksella yhdessä oppilaitosten kanssa, hän visioi. Varkauden ANDRITZin yksiköiden ja mui- denkin keskisavolaisten yritysten työvoiman tarve voi olla 10 vuoden päästä aivan toinen kuin nyt, ja siihen pitää Luokkasen mukaan varautua. – Jos me ja muut yritykset emme olisi klusterissa mukana, yhteistyö oppilaitosten, yritysten ja kuntatoimijoiden kanssa kärsisi. Porskutamme nyt edellä, ja pärjäisimme il- man klusteriakin. Yhteistyö kuitenkin takaa, että pysymme mukana kasvussa ja kehityk- sessä, eikä alan koulutus täällä vähene, hän korostaa. Paikallinen koulutus on tärkeää AN- DRITZille. Varkauden toimistolla on noin 300 työntekijää, joista ainakin sadalla on Luokka- sen arvion mukaan kytköksiä Varkauden tai muihin Pohjois-Savon oppilaitoksiin. ”Klusteri luo myönteistä pöhinää” Kaksivuotinen TKI-ekosysteemin kehittämis- hanke päättyy tämän vuoden lopussa. – Seuraava steppi on saada klusteri pyö- rimään itsenäisesti yritysrahoituksella sekä niiden lähialueen kaupunkien ja kuntien

tuella, joihin toiminta keskittyy. Navitas Ke- hitys on tärkeässä roolissa. Uusi projektitiimi ottaa vastuuta tapahtumista ja tiedottami- sesta, sanoo energiaklusteria vetävä kou- lutuspäällikkö Markku Huhtinen Savonian Varkauden energiatekniikan yksiköstä. Klusterin toiminnan vakiinnuttamiseen aiotaan lisäksi hakea hankerahoitusta Poh- jois-Savon liitolta. Savonia on kouluttanut energiatekniikan insinöörejä Varkaudessa kymmenisen vuot- ta. Alan opiskelijoita on noin 300. Klusteri painottuu Keski-Savoon, koska täällä ovat alan suurimmat toimijat ja kou- lutus. Vuonna 2020 Pohjois-Savon energiate- knologia-alan yritysten liikevaihto oli noin 900 miljoonaa euroa, mistä viennin osuus hieman yli puolet. Yritysasiantuntija Katja Niiranen Navitas Kehityksestä muistuttaa, että klusterissa on mukana myös energianjakelijoita- ja käyttä- jiä, kuten Savon Voima, Varkauden Alueläm- pö, Högfors GST sekä Famifarm. Tavoite on, että mahdollisimman moni toimija, joita yhdistää energiateknologia, hyötyy klusteris- ta ja sen toiminnasta. – Klusteri on riippumaton ja objektiivinen alusta, joka mahdollistaa keskusteluyh- teyden, auttaa hankkimaan rahoitusta, luo kumppanuuksia ja käynnistää uusia tutkimushankkeita. Yhteistyö vahvistaa uskoa omaan tekemiseen ja luo myönteistä pöhinää alueelle, Huhtinen uskoo. Hankkeen taustalla on huoli, etteivät yrityk- set tee tarpeeksi yhteistyötä, kehitys hidastuu, vetovoima heikkenee ja koulutus vähenee. – Jos alaa ei kehitetä yhdessä, täällä ei ole kohta enää yrityksiä, koulutuspäällikkö sanoo. Savonia satsaa tilaustutkimuksiin Koulutuspäällikön mukaan paikalliset yritykset eivät osanneet aiemmin hyödyntää Savonian energiatutkimusta. Nyt mahdolli- suudet ovat tiedossa ja tilanne muuttunut. Savonian Varkauden yksikössä on ainut- laatuiset tutkimuslaitteistot ja koekattilat polttoteknisiä tutkimuksia varten. Täysin vastaavia ja yhtä vaativiin tutkimuksiin sopi- via laitteita ei ole muualla Suomessa. Ahlström ja sittemmin yrityskaupan myötä Foster Wheeler tekivät aikoinaan vastaavaa tutkimusta Suomessa, mutta se lopetettiin. Savonian tutkimuskattiloissa testataan esimerkiksi päästöjä, erilaisia energialähtei- tä ja sitä, kuinka korkeita polttolämpötiloja kattilat kestävät.

– Tilaustutkimukset alkoivat melkein nollasta. Nyt tutkimuslaitteemme tunnetaan. Tilaustutkimusten liikevaihto kymmenker- taistui meillä viime lukukauden aikana, Huhtinen iloitsee. Tutkimukselle on tarvetta energia-alan murroksessa. – Ennen haluttiin tehdä entistä ympäris- töystävällisempiä kattiloita hiilelle, mutta nyt hiilestä halutaan eroon. Turvettakaan ei enää saisi polttaa. On löydettävä uutta niiden tilalle, hän kertoo. Huhtinen toivoo, että klusteri synnyttää uusia innovaatioita ja tuotteita yritysten ja oppilaitosten kanssa. Yksi nykyisen TKI-eko- systeemin kehittämishankkeen tutkimus- kohteista on tuhkan hyötykäyttö. Itä-Suomen yliopiston pienhiukkas- ja aerosolilaborato- rio tutkii parasta aikaa, voidaanko arvokkaat raskasmetallit kerätä talteen tuhkasta ja kierrättää akkujen valmistuksessa. – Varkauden akkutehdas sopisi mainiosti akkujen massatuotannon sijaan testiympä- ristöksi, Huhtinen kertoo. Pohjois-Savon energiaklusteri on alansa ainoa Suomessa. Pohjois-Savossa on vastaa- vat klusterit veden, terveyden, ruuan ja maa- talouden ympärillä. Klusterit ovat rakenteilla myös biotalouteen ja koneteollisuuteen. ECCP:n (European Cluster Collaboration Platform) jäseniksi on hyväksytty jo useam- pia pohjoissavolaisia klustereita. ECCP:ssä on mukana jo lähes 1 300 eurooppalaisten klusteria, mistä suomalaisia noin 30. – Seuraava askel on kehittää klustereiden yhteistyötä ja viedä osaamista myös kan- sainvälisille markkinoille. Klustereissa on mahtavat palikat, Huhtinen sanoo.

ENERGIAKLUSTERISSA TILAA UUSILLE YRITYKSILLE – Klusteri tarjoaa arvokkaan alustan verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Kaikki alan yritykset ovat tervetulleita mukaan sen toimintaan, Katja Niiranen kannustaa. Jatkossa klusteria pyörittää Navitas Kehitys yhdessä Savonia-ammattikorkea- koulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. LISÄTIETOA KLUSTERISTA OSOITTEESSA www.energyclusternorthsavo.fi

13

TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KUVA: HEIDI HYVÖNEN

YRITTÄJÄ – TULE MUKAAN VANHA VARKAUS- VERKOSTOON. Ilmoittaudu vastaamalla lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.bit.ly/vanha-varkaus

VANHAN VARKAUDEN PUUTALOKORTTELISSA VOI TULEVAISUUDESSA OLLA PUUTEKNOLOGIAN SHOWROOM, MATKAILUN INNOVAATIOKAMPUS JA SUOMALAISEN RUOAN ELÄMYSKESKUS. VANHAN VARKAUDEN PUUTALOALUE HOUKUTTELEE EDELLÄKÄVIJÖITÄ JA YRITYSTOIMINNASTA KIINNOSTUNEITA

palanen kaupunkikuvaa ja varkautelaista historiaa, joskin monille paikkakuntalaisille ja matkailijoille ne ovat olleet vain etäältä ihasteltavissa. – Eri puolilta Suomea löytyy puuta- lokortteleita, jotka toimivat kaupungin matkailuvaltteina. Myös Vanhan Varkauden puutaloalueella on mahdollisuuksia kehittyä sellaiseksi ja lisätä kaupungin vetovoimaa, Immonen sanoo. Vanha Varkaus – Uusi suunta -hankkeella alueelle tavoitellaan uutta, kansainvälisesti kiinnostavaa ja teolliseen kulttuuriperintöön liittyvää matkailukohdetta. Hankkeen paino- pisteinä ovat alueen yrittäjyyden toimintaym- päristön kehittäminen ja samalla kulttuurihis- toriallisesti arvokkaiden tilojen ja rakennusten käyttömahdollisuuksien parantaminen. Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy ja se saa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta vuosille 2021–2022. Hanketta valmisteltiin yhteisöllisesti vuoden 2019 aikana Vanha Varkaus -kehittämisfooru- missa. Se jatkaa edeltäneen Vanha Varkaus -hankkeen (2011–2013) jalanjäljissä, jonka aikana tehtiin mittavaa työtä muun muassa alueen kuntotutkimusten osalta. – Tuolloin muun muassa tehdasalueeseen liittyvät SEVESO-määräykset rajoittivat hank- keen tulosten täytäntöönpanoa. Nyt ajat ovat kuitenkin toiset, Immonen toteaa. Yrityksistä kootaan verkostoa – vielä mahtuu mukaan Ideakilpailun kanssa yhtä aikaa Vanha Varkaus -alueella kootaan yhteen yrittäjien verkostoa. Sen tarkoituksena on edistää alueeseen kytkeytyneiden toimijoiden välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja resursseja yli toimialarajojen. – Hankkeemme kutsuu yrityksiä rohkeasti mukaan verkostoitumaan sekä osallistumaan maksuttomiin työpajoihin, joissa pereh- dytään muun muassa kulttuuriperinnön tarinallistamiseen sekä matkailun palvelu- ja tuotepaketointiin, Immonen sanoo.

KORONA OSOITTI KANSAINVÄLISEN REKRYTOINNIN MERKITYKSEN J oukko pienyrittäjiä, isomman luokan toimi- joita ja innovaattoreita on lähtenyt mukaan ideoimaan tulevaisuuden Vanhaa Varkautta. Kulttuurihistoriallisen alueen puutaloille etsi- tään parhaillaan aktiivista ja matkailua lisää- vää käyttöä kansainvälisellä ideakilpailulla. Woodhouse Paradise -nimeä kantava idea- kilpailu on jo edennyt ideatuotannosta seu- raavaan vaiheeseen, jossa virtuaaliset War- kaus-killat, noin viiden ja kahdeksan hengen Vanhan Varkauden puutaloaluetta kehitetään matkailukärjeksi kansainvälisellä ideakilpailulla. Kuvassa etualalla Vesa Lahtinen (vas.), Pekka Ketola ja Sofia Welling Ideascout Oy:stä. Taustalla Vanha Varkaus – Uusi suunta -hankkeen projektipäällikkö Tiina Immonen. joiden verkosto, joka mahdollistaisi yritysten välisen yhteistyön toimialasta riippumatta. Ideatuotantovaiheen viimeisessä työpajassa ideoita koottiin muun muassa puuteknolo- giaan, matkailuinnovaatioihin ja kotimaisiin ruokaelämyksiin liittyvien teemojen ympäril- lä, Immonen kertoo. Arvosteluraadit valitsevat kilpailutöiden perusteella voittajat liiketoimintasparrauk- seen, joka järjestetään kahdessa osassa syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. – Sparrauksen jälkeen osapuolet tekevät sopimukset kiinteistöjen ostosta tai vuokrauk- sesta kilpailuesityksen mukaiseen käyttöön. Kaupungin historia elää Vanhan Varkauden kaduilla Vanhan Varkauden alue muodostuu Tehtaan koulun ympäristöstä puutaloalueineen, teol- lisuusalueesta sekä Päiviönsaaren vanhasta keskustasta. Alueen puutalot ovat kiinteä tiimit, kehittävät visiotaan konseptiksi ja kilpailuehdotukseksi. Valmiit työt toimitetaan kotimaiselle ja kansainväliselle arviointiraadille syyskuun loppuunmennessä. Ideakilpailua emännöi vuoden alussa star- tannut Vanha Varkaus – Uusi suunta -hanke yhdessä Varkauden museoiden kanssa. Sen toteutuksesta vastaa Ideascout Oy. Kilpailussa rakennuksille haetaan nimen- omaan pysyvää käyttötarkoitusta esimerkiksi yrittäjyyden tai matkailun näkökulmasta. Hankkeen projektipäällikkö Tiina Immosen mukaan tarkoituksena on löytää paitsi ideoita, myös sitoutuneita toimijoita Vanhan Varkau- den rakennuksiin, jotka ovat olleet tyhjillään tai vähäisellä käytöllä. – Alueelle on jo muodostumassa eri toimi-

14

N AV I TA S N EWS