Navitas News 1/2021

Ilmastoyhteistyötä tarvitaan Laura Leppänen muistuttaa, etteivät ilmas- to-ohjelmat sinällään tarjoa jäljiteltävää ratkaisua sille, miten Keski-Savon seutu onnistuu nollaamaan päästönsä vuoteen 2035 mennessä. Se resepti, millä päästövä- hennystavoitteet käytännössä saavutetaan, on kiinni myös tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehityksestä. – Merkittävä osa vähähiilisistä ja resurssi- tehokkaista innovaatioista syntyy yrityksissä. Ilman tiivistä elinkeinoelämän yhteistyötä ilmastotavoitteita on vaikea, ellei mahdoton saavuttaa, Leppänen toteaa. ILMASTO-OHJELMA YLITTÄÄ KUNTARAJAT JA KERTOO SEUDUN YHTEISESTÄ SITOUTUMISESTA KUNNIANHIMOISIIN TOIMIIN Yritysyhteistyö nousee erottavaksi teemak- si varsinkin Varkauden kaupungin ilmas- to-ohjelmassa, jossa painotetaan teollisten toimijoiden tukemista kohti vähäpäästöistä ja ympäristöystävällistä tuotantoa. Varka- uden elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy on mukana vauhdittamassa ilmastotyötä hanke- toiminnan kautta. – Tehtävämme on lisätä yritysten tietämys- tä oman toiminnan vaikutuksista sekä tarjota ratkaisuja niiden arviointiin ja seurantaan. Ympäristövaikutuksia selvittämällä yrityk- sistä löytyy pääasiassa aina toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa myös liiketoiminnan kannattavuutta. Yrityksiin ollaan yhteydessä ja yhteistyötä tarjotaan aktiivisesti, Leppä- nen sanoo. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan työtä tehdään varsinkin kiertotalousosaamisen lisäämiseksi. – Tavoitteena on saada Keski-Savon alueel- le uutta liiketoimintaa, tuotteita ja innovaa- tioita kiertotaloudesta. Seuraavina vuosina seudun yhteisenä isona ponnistuksena tulee olemaan Riikinnevan kiertotalousalueen kehittäminen, Laitinen sanoo.

– Vuonna 2019 Suomen kaikkien kun- tien yhteenlasketut päästöt olivat 35 500 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tästä Pohjois-Savon osuus oli noin 5,5 prosenttia. Keski-Savon tai yksittäisen kunnan päästöt saattavat vaikuttaa pieneltä koko Suomen mittakaavassa, mutta kaikilla päästövähen- nyksillä on merkitystä, sanoo seudullista il- mastotyötä koordinoineen KESTO-hankkeen projektipäällikkö ja kiertotalousasiantuntija Laura Leppänen . Ilmastotyöhön lähdetään lupaavista asemista – Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan Leppävirta on metsämaan nielujen ansiosta jo hiilineutraali, Pieksämäki ja Joroinen seuraavat pian perässä. Nyt valmis- tunut ilmasto-ohjelma ylittää kuntarajat ja kertoo seudun yhteisestä sitoutumisesta kun- nianhimoisiin toimiin, Leppänen taustoittaa. Keski-Savon seudun ilmasto-ohjelman taustalla vaikuttavat Suomen ympäristökes- kuksen päästölaskelmat. Niiden mukaan päästöt Keski-Savossa ovat laskeneet vuoteen 2018 noin 25 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Suurin osa seudun päästöistä syntyy läm- mityksestä, tieliikenteestä, maataloudesta ja sähkönkulutuksesta. Niissä piilee myös suurin päästövähennyspotentiaali. – Näitä päästöjä voidaan vähentää muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa, matkaketjuja kehittä- mällä sekä edistämällä kiertotaloustoimin- taa. Keski-Savossa potentiaalia on erityisesti energiateknologiateollisuudessa, joka vie ulkomaille tuotteita noin 500 miljoonan euron edestä. Näillä tuotteilla on merkitystä myös maailman päästökehityksessä, Leppä- nen sanoo. Seudullista ilmasto-ohjelmaa leikkaavat neljä teemaa, jotka ovat elinvoima, kuntata- lous, osallisuus ja viestintä. – Ilmastoasiat kytketään kuntatalouteen ja elinvoimaan kuntastrategioilla. Osallisuudel- la ja kuntaviestinnällä puolestaan on ratkai- seva rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, Leppänen taustoittaa. Savolaisessa ilmastotyössä on edetty vauhdikkaasti suhteellisen lyhyessä ajassa. Tärkeitä etappeja on seudullisen työn lisäksi saavutettu myös koko maakunnan tasolla. Pohjois-Savo sai toukokuussa 2021 oman ilmastotiekartan ja sitoutui tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035. Samaan aikaan Keski-Savon kanssa ilmasto-ohjelmia

on hankevetoisesti laadittu myös Ylä-Savoon ja Siilinjärvelle. Keski-Savon osalta ilmastotyötä edistetään ja seurataan jatkossa ilmastotyöryhmän voi- min, joka muodostuu seudullisen elinvoima- ryhmän jäsenistä. Katse tulevaisuuteen Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus valmistelivat ilmasto-ohjelmia KESTO-hank- keen vetämänä. Vuoden 2021 loppuun päätty- vää hanketta rahoitetaan kuntien ja muiden tahojen lisäksi EU:n aluekehitysrahastosta. Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy. Ajatus Varkauden ja lähikuntien yhteisestä ilmasto-ohjelmasta lähti alun perin liikkeelle Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupa- rin aloitteesta. Ilmastotyö alkoi keväällä 2020 ja saavutti huippunsa touko-kesäkuussa 2021, jolloin kunnat sitoutuivat ilmasto-ohjel- miin valtuustojen päätöksillä. – Loppupuristus tehtiin kuntavaalien alla. Viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien kanssa käytiin koko ajan hyvää keskustelua ilmasto-ohjelmien työn eri vaiheissa, ja hankeasiantuntijat pääsivät osallistumaan lautakuntien ja valtuustojen kokouksiin, Lep- pänen sanoo ja jatkaa: – Ilmasto-ohjelma sellaisenaan on vain paperi. Se tarvitsee rinnalleen ilmastoviisaita päättäjiä, jotka oivaltavat tämänkaltaisen veto- ja pitovoimatyön merkityksen seudun ja oman kunnan kannalta. Nyt käynnistyy oikeastaan se suurin työ, jossa ympäristöön liittyvät toimenpiteet kytketään mukaan kun- tien strategiaan ja päätöksentekoon. Päävastuu ilmastotyössä on kunnalla itsellään, mutta myös asukkailla, yhteisöillä ja yrityksillä on merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisen kannalta. – Kuntaorganisaatio aiheuttaa kunnan alueen päästöistä keskimäärin kymmenen prosenttia, ja loput päästöistä menevät puo- liksi kuntalaisten ja yritysten kesken. Siksi ilmastotyö tarvitsee yhteistyötä yritysten ja asukkaiden kanssa, jossa kunnan roolina on olla mahdollistaja, kannustaja ja tiedon välittäjä, Leppänen sanoo. – Käytännön toimenpiteet kohdistuvat kaikilla kunnilla energiaan, tieliikenteeseen, materiaalitehokkuuteen, jätehuoltoon, ruokaan, metsiin ja hiilensidontaan. Jorois- ten, Leppävirran ja Pieksämäen ohjelmissa toimenpiteitä on asetettu myös maataloudel- le ja Varkaudessa puolestaan teollisuudelle, Leppänen kertoo.

KESKI-SAVON SEUDUN JA KUNTIEN ILMASTO-OHJELMAT VERKOSSA: www.kestosavo.fi/materiaalit

9