DIGITAALINEN JA IHMISLÄHEINEN KUNTA 2035

kriittisessä ajattelussa, kuvittelussa, kommunikoinnissa, luomi- sessa ja monimutkaisten asiayhteyksien hahmottamisessa. Näitä taitoja vanhempien kannattaa jo nyt lapsilleen opettaa ja vah- vistaa niissä myös itseään. Tulevaisuuden tärkein taito, jota ope- tetaan, ohjataan ja valmennetaan, tulee näillä näkymin olemaan keskittymiskyky. Digitaalinen elinympäristö jatkuvana tiedon tul- vana ja ärsykkeiden myrskynä heikentää kiihtyvällä tahdilla tätä ihmiselle äärimmäisen tärkeää taitoa. Suomalaisille tärkeitä ovat perinteisesti olleet pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvot, kuten tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus. Ilmastonmuutos todennäköisesti vahvistaa enti- sestään suomalaisten luontosuhdetta. Työn ja elinkeinojen muu- tos nostaa työllisyyden, toimeentulon ja osaamisen turvaamisen merkitystä. Suomalaiset tuskin kaipaavat lentäviä ajoneuvoja, superälykkyyttä, matkoja kuuhun tai ikuista elämää. Paljon arki- semmatkin asiat voivat suoda onnellisuuden ja riittävyyden tun- teen, ja hyvä niin. MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? Tulevaisuuden tarkastelu on vaikeaa, jopa mahdotonta. Mutta monesti juuri kaikkein vaikeimmat asiat ovat myös kaikkein mer- kityksellisimpiä. Tulevaisuuden tarkastelua voi rajoittaa sitoutu- minen tämän päivän normeihin, lakeihin ja asetuksiin. Suomessa, ja kasvaneessa määrin myös Euroopan unionissa, lähes kaikki on pitkälle ja tarkasti säädeltyä. Tämä voi taata vakaan yhteiskunnan mutta myös rajoittaa ketteryyttä ja muuntautumiskykyä. Lait ja asetukset ovat kuitenkin, ainakin vielä, ihmisten itsensä laatimia ja myös ihmisten muutettavissa. Ihmisillä on ymmärrystään suurempi mahdollisuus muuttaa ympäristöään – jollei yksilöinä niin ainakin yhteisöinä ja verkos- toina. Tämän on perinteisesti ajateltu ilmenevän poliittisena toi- mintana. Monimutkaistuvassa maailmassa poliittiset puolueet ovat kuitenkin menettäneet omaa aatteellista vaikutusvaltaansa – ne ovat samankaltaistumassa ja etsimässä olemassaolonsa tar-

11

TAMMIKUU - TULEVAISUUS