DIGITAALINEN JA IHMISLÄHEINEN KUNTA 2035

kanssa ja ovat vahvistuneina ottaneet yhteiskunnallista vastuuta koko Suomen kehityksestä. Johanna toteaa Matiakselle, että suurimpien kaupunkien edus- tajat näyttävät käyttävän tässäkin seminaarissa vahvoja puheen- vuoroja, ja onhan heillä siihen syynsä. Kaupungistumiskehitys on Suomen suurimpien kaupunkien osalta jatkunut päälinjoiltaan samansuuntaisena jo vuosikymmeniä. Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku ovat kasvaneet muun maan kustannuksel- la. Asuminen suurissa kaupungeissa on vahvasti urbanisoitunut ja yhdyskuntarakenne edelleen tiivistynyt, myös maahanmuuton ohjautuessa pääasiallisesti niihin. Myöskään elinvoiman veturit, suurimmat yritykset ja työpaikkakeskittymät, eivät sijoitu tasai- sesti koko Suomen alueelle. Arvonlisäveroasteita onkin porras- tettu alueellisesti parantaen näin elinkeinoelämän kilpailukyky- mahdollisuuksia ja vetovoimaa erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. DIGITIEKARTOISTA LIIKKEELLE Seminaarissa käydään läpi myös digitaalisen julkisen sektorin kehittämisohjelman loppuyhteenvetoa. Tämä kymmenen vuo- den jättihanke on kuntien teknisen kunta-alustan ja kuntadatan takana. Yleisesti ottaen digitaalisen yhteiskunnan toiminnan jat- kuvuuden ja palveluiden saatavuuden turvaamisessa sekä tie- don käytettävyydessä on julkisella sektorilla päästy jo pitkälle. Kuntalaisten tarpeista alkunsa saaneet digitiekartat yleistyivät kunnissa 2020-luvulla, kun digitalisaation merkitys kuntien sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisenä kilpailukykytekijänä alkoi konkretisoitua. Ensimmäiset digitiekartat olivat digitalisaation edistämiseksi ja digiaskeleiden määrittämiseksi laadittuja suunnitelmia, joiden pohjalta käynnistettiin varsinaisten toimenpiteiden valmistelut. Digitiekarttaa kutsuttiin koko organisaation ja yhteisön yhtei- seksi julkiseksi tahdonilmaukseksi palvella ja toimia ensisijaisesti digitaalisesti, tehdä digipalveluja ja -työvälineitä tunnetuksi sekä

152

DIGITAALINEN JA IHMISLÄHEINEN KUNTA 2035