DIGITAALINEN JA IHMISLÄHEINEN KUNTA 2035

päästöihin liittyvillä maksuilla sekä omistuksiin ja pääomiin liitty- vällä verotuksella. Verotusta myös tasataan asuin-, työskentely- ja vapaa-ajanviettopaikkakuntien välillä. Yksi suuntaus on siirtyä verottamisesta yhä enemmän käytettävistä palveluista maksami- seen. Uuden ajan perustulon vastineena voisi toimia vapaa oi- keus internetiin, verkko-opiskeluun, 3D-printtaukseen, tekoälyn laskentatehoon, jopa uusiutuvaan energiaan ja muihin resurssei- hin, jotka mahdollistavat itsensä kehittämisen ja pärjäämisen uu- siutuvassa yhteiskunnassa. KATOAVAT JA SYNTYVÄT AMMATIT Muuttuva työelämä, työntekijä- ja asiakaskäyttäytyminen sekä teknologioiden kehitys on tarkoittanut, että vanhoja ammatteja on hävinnyt ja uusia tullut tilalle. Ihmiset keskittyvät ihmisten töi- hin ja koneet koneiden töihin. Data, tekoäly ja robotiikka muut- tavat päätöksenteon, työpaikat ja työntekijöiden roolit. Entistä kehittyneemmät robotit löytävät tiensä mitä erilaisempiin käyt- tötarkoituksiin samalla kun oppiva tekoäly ja automaattiset tie- tojärjestelmät hoitavat monilla aloilla aiemmin ihmisten vastuulla olleita työtehtäviä. Robotilla tarkoitetaan mekaanista laitetta tai konetta, joka osaa toimia fyysisessä maailmassa ja vaikuttaa siihen esimer- kiksi tarttujan, käsivarren, pyörien tai jalkojen avulla. Robottien yleistyminen mahdollistaa palvelut ja tuotannon, jotka ovat joko kokonaan tai ainakin osittain automatisoituja. Roboteissa hyö- dynnetään tekoälyratkaisuja eli robotin aivoja, jolloin ne osaavat, oppivat, kommunikoivat, havainnoivat, keräävät dataa ja toimivat sen mukaisesti. Robotit voivat olla yhteydessä erilaisiin verkkoi- hin ja internetiin hyödyntäen sieltä saatavaa prosessointitehoa ja tietoja. Tuotannollisissa töissä ollaan jo lähellä täysautomaatiota. Kun teollisuudessa valmistetaan suuria sarjoja samaa tuotetta, robo- tit jaksavat tehdä tylsiä ja toistuvia liikkeitä loputtomasti ilman taukoja. Tosin yhä useampi loppukäyttäjä haluaa juuri omiin tar-

69

TOUKOKUU - ELINKEINOT