Navitas News 1/2020

VA R K AU D E N S E U D U N E L I N K E I N O J E N K E H I T TÄM I S Y H T I Ö N S I D O S RY HMÄ J U L K A I S U 1/2020

Koronakevät: TÄSTÄ NOUSTAAN

Uudet investoinnit vahvistavat alueen yritystoimintaa

TÄSTÄ NOUSTAAN ELÄMME HYVIN POIKKEUKSELLISTA AIKAA pandemian vuoksi ja olemme joutuneet muuttamaan suuresti normaalia elämäämme. Useilla yrityksillä on suuria haasteita, kun myynti on romahtanut ja asiakkaat kadonneet. Tämä on pakottanut yrityksiä etsimään uusia toimintatapoja ja innovaatioita. Kuinka asiakkaita pystytään tavoitta- maan ja palvelemaan uudella tavalla ja mistä löytää uusia asiakkaita. Monet yritykset ovat ottaneet digiloikan ketterästi, joillakin toisilla sen löytäminen on teettänyt enemmän työtä. Suomen valtio on pyrkinyt tulemaan yrityksiä vastaan tarjoamal- la Business Finlandin, ELY-keskuksen ja Finnveran kautta tukia ja lisäksi kunnat ovat jakaneet valtion avustusta yksinyrittäjille. Apu on ollut merkittävää, muttei se ole kattanut menetettyä myynnin laskua kaikille yrityksille. Navitas Kehitys Oy on saanut vuoden 2020 lop- puun saakka rahoituksen yritysten akuuttien ongelmien auttamiseen ja käynnistäneet VahvaKS-hankkeen. Hankkeen avulla pystymme panostamaan pandemiasta kärsivien yritysten taloushaasteiden ja yrittäjien jaksamisen tukemiseen entistä paremmin. Valtion ensimmäisen koronatukivaiheen haku päättyy 8.6.2020, mutta valtion toimet eivät lopu vielä siihen. Hallitus on tehnyt päätöksen, jossa Valtionkonttorin kautta tullaan myöntämään tukia uudella yritystukimallilla koronasta eniten kärsiville yrityksille ja toimialoille mukaan luettuna liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt. Toimistotyötä tekevät ovat globaalisti siirtyneet sujuvasti etätöihin ja olemme oppineet käyttämään Teams- ja Skype-kokouksia. Olen varma, että poikkeusoloissa opittuja uusia työmenetelmiä tullaan jatkossakin hyödyntämään, eikä kaikilla työpaikoilla palata entiseen enää olleenkaan. Olemme havainneet, että työn tekeminen ja kokous- ten pitäminen onnistuvat hyvin etänä. Voisin ennustaa, että työmat-

kustaminen tulee vähenemään. Tietysti ihmiset tarvitsevat myös face to face -tapaamisia, mutta ehkä niiden ei tarvitse olla jokapäiväisiä. Monet isot tapahtumat ja kokoontumiset on jopa jouduttu perumaan tulevan kesän osalta kokonaan, näin myös Sampea ja Samppanjaa -festari. Tapahtumien perumisen vuoksi on kehitetty uudentyyppisiä luovia tapoja järjestää tilaisuuksia, josta esimerkkinä Savon Sampo, Käsityömessut ja nyt kesäkuussa järjestettävä Vekara Varkaus, jotka toteutetaan netissä. Varkaudessa on kaikista haasteista huolimatta edelleen hyvä kehi- tysvauhti ja isolla osalla yrityksistämme menee kohtuullisen hyvin. Yritysten tilanteesta voitte lukea tästä lehdestä. Yritykset uskovat tulevaisuuteen ja ovat panostamassa sekä kehittämässä toimintaansa ja käynnistämässä aivan uusia avauksia, kuten Sumitomo SHI FW. Tärkeänä signaalina on, että meillä on käynnistymässä kaksi merkit- tävää yritysten rakennusinvestointia, Aikawa Fiber Tehnologiesille ja ANDRITZ Warkaus Worksille. Poikkeustilanteesta huolimatta Varkaudessa uskotaan tulevaisuu- teen ja kehitetään toimintoja. Juuri nyt on tärkeää valmistautua ja olla valmiina, kun tilanne vakiintuu. Yhdessä tekemällä tästäkin sel- vitään. Onko tämä uusi normaali, vai palaammeko entiseen normaa- liin, kumpikin on mahdollista ja molempiin täällä ollaan valmiita.

JOUKO LAITINEN toimitusjohtaja Navitas Yrityspalvelut

TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Keski-Savon Kauppapaikka 4 Clean Flame loikkaamassa digitaaliseen liiketoimintaan 5 Ratastusharrastuksesta voimaa poikkeusoloihin

14 Varkaudessa vietettiin työllisyysviikkoa 15 Teknologia-alan murros haastaa ja mahdollistaa 16 Varkauden Aito Oy 17 Sopien 2.0 valmentaa sote-alan yrityksiä ja järjestöjä digiloikkaan 18 Seutukaupunkien yhteistyöllä osaavaa työvoimaa Varkauteen 20 Virtasen Pullapuoti palasi juurilleen Some Sampo siirsi messut verkkoon 21 Tie Menestykseen -hanke Verkostoja ja koulutusta HR-väelle 22 Vinkit Varkauden matkailukesään 23 Vekara-Varkaus 8.-14.6.

Julkaisija: Navitas Yrityspalvelut: Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy, Varkauden Taitotalo Oy & Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus Toimituspäällikkö: Tiina Rajamäki Toimituskunta: Sanna Hietalahti-Husu, Tuula Kokkonen, Jouko Laitinen, Eeva Lemiläinen, Marianne Lindroth, Katja Niiranen Toimittajat: Tiina Rajamäki, Jarmo Seppälä, Seija Huttunen, Marianne Lindroth, Eeva Lemiläinen, Heli Sutinen Sanna Hietalahti-Husu, Marjo Valtanen, Vuokko Viljakka Kannen kuva: Tiina Rajamäki Taitto & painatus: Hurry Factor Oy, Varkaus

Apua poikkeusoloihin – talous ja toimintakyky jälleen vahvaksi 6 Kärkiosaajat kehittävät Varkaudessa energian varastointia 8 Nyt on sankaritekojen aika – Savon ilmastotyö vauhdilla käyntiin 10 AFT keskittää Service Centerinsä Varkauden uusiin tiloihin 12 Andritz Warkaus Works uusissa tiloissa Uudet investoinnit vahvistavat yritystoimintaa

2

TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KUVAT: HARRI SUOMALAINEN

KESKI-SAVON KAUPPAPAIKKA ON UUSI VIRTUAALINEN MARKKINA-ALUSTA ALUEEN YRITYKSILLE NAVITAS YRITYSPALVELUT, ALUEEN KUNNAT JA HOPIA GROUP OY LANSEERASIVAT HUHTIKUUSSA 2020 KESKI-SAVON KAUPPAPAIKAN TUKEAKSEEN PAIKALLISIA KIVIJALKALIIKKEITÄ JA MUITA YRITTÄJIÄ KORONAKRIISISSÄ.

Yrittäjät ovat olleet hyvillään, sillä vallitsevana aikana kaikki mahdollinen tuki ja markkinoin- ti on heille arvokasta, Hopia kertoo. Kauppapaikassa voivat myös yrittäjät ver- kostoitua keskenään. – Sivustolla on yhteistyökumppanihaku, jonka välityksellä yrittäjät voivat jättää ilmoi- tuksia toisilleen etsiessään kumppania jonkun palvelun tai tuotteen toteuttamiseen. Keski-Savon Kauppapaikka syntyi kriisiti- lanteessa, mutta yhteiselle kaupankäyntialus- talle on suunnitelmia myös koronan jälkeiselle ajalle. Tiitus Hopia itse leikittelee ajatuksella, voisiko tulevaisuudessa olla vain yksi verkko- kauppa, josta löytyisi lähialueiden yritysten tuottamia tuotteita ja palveluita. – Palveluhan itsessään on kuluttajalle käte- vä työkalu löytää paikallisia yrityksiä, joiden palveluita ja tuotteita voi tilata kätevästi myös verkon kautta. Keski-Savon Kauppapaikassa verkkokauppiaat on jaettuna sivustolle paik- kakunnittain ja edelleen toimialoittain, joten etsimiseen ei mene aikaa, Hopia pohtii. – Kuluttajalle on lisäksi tärkeää saada hen- kilökohtaista palvelua nopealla toimituksella. Paikalliset yritykset mahdollistavat sen, mitä suuremmat verkkokaupat eivät välttä- mättä tee. Keski-Savon Kauppapaikka toteutettiin yhteis- työssä varkautelaisen Hopia Group Oy:n kanssa. Nuori yrittäjä Tiitus Hopia kannustaa paikallisia yrityksiä hyödyntämään verkkokaupan mahdolli- suuksia myös korona-ajan jälkeen.

V irtuaalisessa markkinapaikassa keski- savolaiset yritykset voivat myydä ja markkinoida tuotteita ja palveluita, etsiä yh- teistyökumppaneita tai perustaa ylläpidetyn verkkokaupan. Keski-Savon Kauppapaikkaan voivat liittyä jo toiminnassa olevat verkkokaupat sekä yri- tykset, jotka ovat aikeissa sellaisen perustaa. –Palvelulle on ollut suuri tarve, sillä moni yritys menetti väliaikaisesti tärkeimmän myyntikanavansa koronatilanteen vuoksi, sanoo yritysasiantuntija Katja Niiranen Navitas Yrityspalveluista. – Kaiken ahdingon keskellä on ollut ilo huomata, kuinka kuluttajissa ja toimijoissa on herännyt halu auttaa paikallisia yrityksiä. Vastaavanlaisia kauppapaikkoja onkin synty- nyt valtakunnallisesti paljon. Me halusimme vastata paikalliseen tarpeeseen. Kauppapaikan valmistelu aloitettiin maa- liskuun lopussa, ja jo huhtikuun alkupuolella vietettiin avajaisia. Verkkosivusto toteutettiin yhteistyössä varkautelaisen ICT-yrityksen, Hopia Group Oy:n kanssa, joka myös vastaa sivuston teknisestä ylläpidosta. – Alusta rakennettiin hyvin nopealla aikataululla. Palvelen parhaillaan armeijan harmaissa, ja koko projekti saatiin käyntiin yhden viikkovapaani aikana, kertoo Hopia Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tiitus Hopia .

– Meillä oli Navitas Yrityspalveluiden kanssa alusta alkaen selvät sävelet, mihin suuntaan palvelua halutaan kehittää. Lisäksi minulla oli ollut jo kehitteillä vähän samankaltainen palvelu, joten suurin esityö oli tehty, hän lisää. Sivustolle www.keskisavonkauppapaikka.fi voi päästä mukaan yritys, jonka kotipaikka on Keski-Savon alueella (Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus). Yrittäjä voi lisätä jo ole- massa olevan verkkokauppansa tiedot sivustol- le maksutta, ja uuden verkkokaupan perusta- misestakin syntyy vain pieni kustannus. Hopia Group Oy tarjoaa Kauppapaikan ohessa yrityksille täysin ylläpidettyä verkko- kauppapalvelua, jossa palveluntarjoaja hoi- taa teknisen puolen ja tietoturvapäivitykset. – Ylläpidetty verkkokauppa on usein yri- tykselle se selkein ratkaisu, jossa yrityksen tehtäväksi jää lähinnä kaupan sisällön muu toimittaminen. Ylläpidetyssä verkkokaupas- sa on tyypillisesti valmiina verkkopankkipai- nikkeet sekä muut yleisimmät maksutavat Verkkokauppaa tarvitaan myös korona-ajan jälkeen Keski-Savon Kauppapaikkaan on touko- kuun puoliväliin mennessä liittynyt jo yli 40 yritystä. – Paikalliset yritykset ovat ottaneet Keski-Savon Kauppapaikan hyvin vastaan.

SIVUSTOLLE WWW.KESKISAVONKAUPPAPAIKKA.FI VOI PÄÄSTÄ MUKAAN YRITYS, JONKA KOTIPAIKKA ON KESKI-SAVON ALUEELLA.

3

Clean Flame toimitti uusimman teknologian poltinlaitteet Portugaliin. Yhden polttimen teho on 31,3 megawattia.

TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ KUVAT: OY CLEAN FLAME LTD

CLEAN FLAME LOIKKAAMASSA DIGITAALISEEN LIIKETOIMINTAAN CLEAN FLAME ON KASVAMASSA PERINTEISESTÄ KONEPAJASTA KANSAINVÄLISEKSI, NYKYAIKAISEKSI YRITYKSEKSI, JOKA PYSTYY VASTAAMAAN KEHITTYVÄN JA DIGITALISOITUVAN MAAILMAN HAASTEISIIN.

– Asiakkailtamme on tullut toiveita laittei- den huollosta ja modernisoinnista. Palvelu- liiketoiminnasta olemme saaneet hyvää, kasvavaa liiketoimintaa, johon keskitymme jatkossa yhä enemmän. Koemme olevamme siinä hyviä, Räsänen kertoo. Clean Flamen kokonaisliikevaihto on nyt yli kolme miljoonaa euroa, ja yritys työllistää 25 henkilöä. Töitä tehdään nyt täydellä kapasiteetilla. Flamessa siirryttiin osin etätöihin, jolloin vanhojen tietojärjestelmien ongelmat sekä koko toiminnan digitalisoimisen tarve nou- sivat selvästi esiin. Nyt on selkeästi nähty, miten haasteellista etätyö vanhanaikaisessa toimintaympäristössä voi olla ja mitä hyötyjä digitalisoimisella voidaan saada. – Digitalisointihankkeemme kehityskoh- teina ovat muun muassa etätyö, mobiilikir- jaukset palveluliiketoiminnassa, sähköisten toimintojen ja palvelujen kehittäminen, Menestyksen takaa jatkuva kehittyminen Koronaepidemian vuoksi myös Clean

Vuonna 1986 perustettu Sisä-Savon Metalli- pörssi tarjosi koneistus- ja hitsauspalveluita alihankintana isommille yrityksille. Vuonna 2005 yritys osti poltinlaiteteknologian Foster Wheelerilta ja vuonna 2007 yrityksen nimek- si vaihdettiin Oy Clean Flame Ltd. – Viimeisin poltinprojekti Portugaliin on meille merkittävä referenssi, koska laitteet ovat todella vähäpäästöisiä. Teimme paljon kehitystyötä perinteisiin laitteisiin, jotta päästöt uskallettiin lähteä takaamaan asiak- kaalle, Clean Flamen myyntijohtaja Panu Räsänen esittelee. – Olemme myös valmistaneet 20 vuotta savukaasun puhdistusjärjestelmiä, ja näiden osuus tuotannosta kasvaa koko ajan. Suurin osa tuotannostamme menee vientiin, josta noin 20 prosenttia on suoraa vientiä. Palveluliiketoiminta kasvaa koko ajan Laitevalmistuksen lisäksi yhä tärkeämmäksi on tullut palveluliiketoiminta, jonka kehit- täminen alkoi Clean Flamessa aktiivisesti kolme vuotta sitten.

- Digitalisointihanke on merkittävä osa yrityksemme toimintojen tehostamista ja nykyaikaistamista, myyntijohtaja Panu Räsänen sanoo.

automaattinen tiedonkeruu sekä palvelimen hybridiratkaisut eli myös pilvipalvelut. Hank- keen on määrä valmistua syyskuun loppuun mennessä. Yritys on saanut hankkeeseensa Business Finlandin kehittämisrahoitusta. Rahoitus- hakemuksen teossa oli apuna Navitas Yritys- palvelun toimiala-asiantuntija Tiina Kakso- nen, jolta Räsänen sai hyviä vinkkejä. Clean Flamessa on myös aloitettu sukupol- venvaihdos, jossa yritys on suunnitelmallises- ti siirtymässä nuoremmalle polvelle. Panu Räsänen on yrityksen lisäksi kehittä- nyt määrätietoisesti myös omaa osaamistaan: – Koulutuksista olen saanut hyviä näkö- kulmia asioille oman ajatteluni tueksi. Nyt minulla on loppusuoralla johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon opinnot.

4

TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ JA TIINA RAJAMÄKI KUVA: TIINA RAJAMÄKI

RATSASTUSHARRASTUS VOIMAANNUTTAA MYÖS POIKKEUSOLOJEN AIKANA

VARKAUDEN RATSASTUSKESKUS ON EPIDEMIA- AIKANA PYSTYNYT ALKUSÄIKÄHDYKSEN JÄLKEEN TOIMIMAAN kohtalaisen normaa- listi. ELY-keskuksen avustus on tuonut apua yrityksen palkkakustannuksiin. Kun koulut menivät koronamääräysten vuoksi kiinni, ratsastuskoulun kävijämäärä putosi puoleen. Toukokuussa tilanne on kuitenkin palautunut lähes ennalleen ja ulkokausi on alkanut lähes normaalisti. – Meillä on aina muutenkin etäisyydet esimerkiksi hevosten karsinoissa, ratsas- tuksessa ja ulkokatsomoissa, yrittäjä Satu Haukka kertoo. Vuonna 1997 perustettu ratsastuskoulu työllistää yrittäjän lisäksi kaksi kokopäiväis- tä työntekijää. Koululla on 22 hevosta. Satu Haukka on yli 20-vuotisen yrittäjän uransa aikana selvinnyt haasteista periksi- antamattomalla asenteella. Korona-ajan epä-

varmuudessa aikaisemmin selätetyt haasteet ovat opettaneet, ettei vaikeina aikoina tule lamaantua. – On pysyttävä toiveikkaana ja uskal- lettava ottaa askeleita kohti valoisampaa tulevaisuutta, Haukka kertoo. – Kesän leirit ja kurssit voidaan järjestää suunnitellusti, joten olemme nyt myönteisel- lä mielellä ja uskomme selvinneemme tästä säikäyksellä. Haukka on huomannut, miten tärkeää sekä henkisesti ja liikunnallisesti voimaan- nuttavaa ratsastusharrastus on asiakkaille ollut erityisesti karanteeniaikana. – Tuntitoiminnan keskeyttäminen olisi ollut harrastajille kova paikka, sillä monelle kävijälle hevosharrastus on se henkireikä ja viimeinen asia, josta tingitään. Asiakkaat ovat olleet onnellisia siitä, että harrastusta on pystynyt jatkamaan normaalisti, kun

kaikki muu normaali on viety ympäriltä. Yritys sai palkkakustannuksiin tukea tietyn euromäärän työntekijää kohden Poh- jois-Savon ELY-keskukselta. – Summa on melko pieni, mutta se auttaa toiminnan vakauttamisessa. Hakuprosessi oli Haukan mukaan melko yksinkertainen. Yrittäjä teki itse rahoitusha- kemuksen ja sai siihen Navitas Yrityspalve- luilta apua. Viime vuonna Haukka sai Navitas Yrityspalveluilta apua hakemukseen, joka koski yrityksen sosiaali- ja majoitustilojen investointeja. Monimutkaisen hakemuk- sen kanssa apu oli Haukan mukaan hyvin tarpeellista.

TEKSTI: TUULA KOKKONEN APUA POIKKEUSOLOIHIN – TALOUS JA TOIMINTAKYKY JÄLLEEN VAHVAKSI ERILAISTEN HÄIRIÖRAHOITUSTEN JA -TUKIEN LISÄKSI YRITYKSILLE ON kesäkuusta alkaen tarjolla myös käytännön apua koronatilanteesta selviämiseen. Navitas Yrityspalvelut sekä Joroisten ja Leppävirran kunnat käynnistävät VahvaKS - nimisen hankkeen, jossa annetaan yrittäjille ja pk-yritysten johdolle henkilökohtaista ja luottamuksel- lista neuvontaa yrityksen taloudellisiin vaikeuksiin ja henkiseen jaksamiseen liittyvissä asioissa. VahvaKS-hankkeen tavoitteena on turvata elinvoimaa ja työllisyyt- tä tukemalla yritystoimintaa Keski-Savon alueella poikkeustilanteesta huolimatta. Navitas Yrityspalveluiden ja kuntien elinkeinotoimien asiantuntijoiden rinnalle hanke tuo lisäresurssiksi projektipäälli- kön, joka erikoistuu yritysten maksuvalmius- ja rahoituskysymysten ratkaisemiseen. Projektin asiantuntija on yritysten käytettävissä esimerkiksi kassabudjettien tai maksusuunnitelmien laadintaan. Projektipäällikkö kontaktoi aktiivisesti yrityksiä kesän aikana ja

kyselee kuulumisia, mutta yrittäjien suoria yhteydenottoja luonnol- lisesti myös toivotaan. Silloin kun kassavarat ovat vähissä, nopea tilanneanalyysi ja toimintasuunnitelman laadinta tuo selkeyttä ja helpottaa paineita myös henkisesti. Hankkeen kautta on saatavilla myös apua ja tukea yrittäjän ja työyhteisön henkiseen jaksamiseen. Työn epävarmuus on yksi tärkeimmistä stressiä aiheuttavista tekijöistä. Yt-neuvottelut seurauk- sineen kuormittavat myös sitä osaa työyhteisöstä, joka on saanut pitää työpaikkansa. Hankkeessa järjestetään maksutonta ryhmä- ja yksilövalmennusta henkisen toipumisen tueksi. VahvaKS-hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka. Alueen kuntien lisäksi VahvaKS-hanketta rahoittaa Etelä- Savon ELY-keskus, joka järjesti huhtikuussa korona-poikkeusoloihin liittyvän ylimää- räisen ESR-rahoitushaun. Samassa rahoitushaussa tuli hyväksytyksi Keski-Savon Yrittäjänaisten Reboot-hanke, jonka pääasiasiallisena kohderyhmänä ovat yksinyrittäjät. Rebootissa haetaan työkaluja mm. liiketoiminnan uudistamiseen. VAHVAKS - YRITTÄJIEN TALOUSOSAAMISEN JA TYÖHYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN KESKI-SAVOSSA Tutusu Navitas Yrityspalveluiden kotisivulla ja seuraa uutiskirjeidemme ajankohtaisinfoja. Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä asiantuntijamme tueksesi!

5

TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ KUVAT: SUMITOMO SHI FW

KÄRKIOSAAJAT KEHITTÄVÄT VARKAUDESSA ENERGIAN VARASTOINTIA SUMITOMO SHI FW KESKITTÄÄ YHTIÖN UUSIUTUVAN ENERGIAN KYLMÄVARASTOINTITEKNIIKAN OSAAMISEN VARKAUTEEN. TARKOITUKSENA ON VIEDÄ NESTEYTETTYYN ILMAAN PERUSTUVA ENERGIAN VARASTOINTI- TEKNOLOGIA MAAILMAN MILJARDIMARKKINOILLE. TEHOKAS JA KOMPAKTI MENETELMÄ SOPII YHTEEN UUSIUTUVAN ENERGIANTUOTANNON KANSSA JA VAKAUTTAA SÄHKÖVERKKOJA. Y htenä hiilivapaan tulevaisuuden suurimmista esteistä on ollut, etteivät

Sumitomo Heavy Industries -yhtiön tytär- yhtiön Sumitomo SHI FW toimitusjohtaja Tomas Harju-Jeanty kertoo, että Sumitomon liiketoiminnan ytimessä on energiatekniikka, jonka muutoksessa ja kehityksessä yhtiö on vahvasti mukana. – Sumitomo SHI FW:n liiketoiminnan ja teknisen kehityksen maailmanlaajuinen keskus on Varkauden teknologiakeskukses- sa, johon on keskitetty tutkimus ja kehitys sekä teknologia-, projekti- ja liikkeenjohdon osaaminen. Energiavarastoinnin teknolo- gian siirto ja toiminnan käynnistys ovat nyt täydessä vauhdissa. Energiatekniikkaa on kehitetty ja suunni- teltu perinteisesti Varkaudessa. Nykyaikainen kattilaliiketoiminta on edelleen erityisen vahvaa Sumitomon osaamista. Esimerkiksi yhtiön globaali markkinaosuus korkeahyöty- suhteisessa ja matalapäästöisessä kiertoleiju- tekniikassa oli vuonna 2019 yli 50 prosenttia. LAES-ryhmään kuuluvat muun muassa Timo Jäntti (vas.), Marko Siitari, Tom Niiranen, Janne Kotiranta ja Marko Luostarinen.

uusiutuvat energiamuodot ole toimineet yhtä luotettavasti ja tehokkaasti kuin perinteiset polttoainelähteet. Uusiutuvan energian tuotantotavat tarvit- sevat rinnalleen pitkäkestoista ja luotettavaa energian varastointiteknologiaa, joka poistaa uusiutuvien energiamuotojen jaksottaisuu- den ja epäsäännöllisyyden ongelmia. LAES (Liquid Air Energy Storage) eli nes- teytetyn ilman energiavarastointitekniikka on ratkaisu, joka vauhdittaa muutosta kohti täysin uusiutuvan energian hyödyntämistä. Varkauden teknologiakeskus uuden kehityksen kärjessä Maailmanlaajuinen Sumitomo Heavy Industries on sijoittanut 46 miljoonaa dollaria brittiläiseen Highview Poweriin, joka on LAES-tekniikkaan perustuvan kryogeenisen energian varastointiteknologian CRYOBattery™ kehittäjä.

LIIKETOIMINNAN JA TEKNISEN KEHITYKSEN MAAILMANLAAJUINEN KESKUS ON VARKAUDEN TEKNOLOGIAKESKUKSESSA. – Sumitomo SHI FW toimitusjohtaja Tomas Harju-Jeanty

6

Nullam sit amet aliquam nibh, sed facilisis orci. Mauris tempus, risus et lacinia vestibulum, nibh metus lacinia lorem, non vulputate Laajat ja kiinnostavat maailmanmarkkinat

Energian varastointijärjestelmien maail- manlaajuinen, satojen miljardien arvoinen markkina kehittyy aktiivisesti. Sumitomo on yhdessä Highview Powerin kanssa LAES-tekniikan kehittäjänä pisimmäl- lä maailmassa. Sumitomon LAES-järjestelmä voidaan sijoittaa monenlaiseen ympäristöön esimerkiksi isojen kaupunkien lähelle tai sähköverkkojen tukipalveluiksi. – Sumitomolla nähdään, että tulevaisuu- dessa uusien laitosten toimituksista energia- varastojen osuus on jopa puolet liiketoimin- nasta. Tekniikkaa kehitetään edelleen, mutta nyt on tarkoitus viedä tuote maailmalle. Globaalisti erittäin kiinnostava teknologia soveltuu moniin kohteisiin ja on kustannus- tehokasta, erittäin toimivaa ja nykyaikaista. Tehokas ja luotettava energian varastointikeino Aurinko- ja tuulivoiman haasteina ovat energiansaannin jaksottaisuus ja epäsään- nöllisyys. Varastointiin sopivien litium- ioniakkujen hyötysuhde on varsin hyvä, mutta niiden elinkaari ei ole kovin pitkä eikä varastointiaika riittävä. – Perinteisten voimaloiden vähetessä ongel- mana on varatehon sekä taajuuden ja jännit- teen tuen saanti verkkoihin ja verkon vakauden ja luotettavuuden ylläpito, Sumitomo SHI FW:n teknologiajohtaja Timo Jäntti kertoo. Miten siis varastoida energiaa suuressa mittakaavassa ja vakauttaa verkkoa paikal- lisesti? LAES (Liquid Air Energy Storage) eli nes- teytetyn ilman energiavarastointitekniikka on puuttuva lenkki, joka nyt on kehitetty kaupallisesti valmiiksi ratkaisuksi. LAES on kryogeenista eli äärimmäisen kylmissä, alle -150 celsiusasteen lämpöti- loissa tapahtuvaa energiavarastointia, joka toimii pitkäaikaisessa suuren energiakapa- siteetin varastoinnissa. Sähkötehoa saadaan kymmenistä useaan sataan megawattiin ja varastointikapasiteetti yltää viidestä tunnis- ta jopa päiviin. Kryogeenisen energiavarastoinnin käyttö- ominaisuudet energiavarastona ja sähköver- kon osana ovat vastaavat kuin perinteisillä pumppu-vesivoimalaitoksilla, mutta ilman minkäänlaisia maantieteellisiä sijoitusra- joituksia. Varastointikapasiteetti on suuri ja energian saanti on luotettavaa, mikä takaa sähköverkkojen häiriöttömän toiminnan.

sa ja vie vähän tilaa. Nesteilmaa säilytetään eristetyissä säiliöissä 17 barin paineessa. Kun energiaa jälleen tarvitaan, nesteytetty ilma päästetään lämpenemään ja laajene- maan. Nesteestä kaasuksi palatessaan ilma laajenee tilavuudeltaan noin 700-kertaiseksi. Laajeneva kaasu pyörittää turbiineja ja tuot- taa sähköä. – Highview Power on kehittänyt tätä LAESiin perustuvaa keksintöään 15 vuotta. Pilottilaitosten lisäksi Highview Power on toimittanut Englantiin kaksi kaupalliseen sähköverkkoon kytkettyä energianvarastoin- tilaitosta. Esimerkiksi 15 megawattitunnin laitos Manchesterissä on toiminut Englannin verkossa vuodesta 2018, Jäntti sanoo. Tänä vuonna Englantiin aloitetaan raken- taa 50 megawatin / viiden tunnin varastoa, jonka lisäksi on kehitteillä useita laitosprojek- teja niin Englannissa kuin USA:ssa. Näiden laitosten koko on 50 MW/500 MWh.

– Järjestelmän elinikä on pitkä, tekniik- ka käyttää varastointiin puhdasta ilmaa, ei tuota päästöjä ja toimii teollisuudessa yleisesti käytettävillä laitteilla. Järjestelmän hyötysuhde on 60–75 prosenttia ja elinkaari 30–40 vuotta. Laitokset voidaan suunnitella hyödyntämään myös teollisuuden hukka- lämpöä ja -kylmää, Jäntti sanoo. Ilmaa varastoon ja jälleen käyttöön Highview Powerin nesteytetyn ilman-ener- giavarastointijärjestelmän tuotenimi on CRYOBattery™. Järjestelmän ajatuksena on säilöä huippu- kulutuksen ulkopuolisina aikoina ylijää- mäenergiaa nesteytettyyn ilmaan. Ympäris- tön ilma puhdistetaan ja kuivataan ja siitä poistetaan hiilidioksidi. Kun ilma paineistetaan ja jäähdytetään alle -150 asteeseen, se on nestemäisessä muodos-

7

TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI

NYT ON SANKARITEKOJEN AIKA – SAVON ILMASTOTYÖ VAUHDILLA KÄYNTIIN POHJOIS-SAVOSSA HILJATTAIN KÄYNNISTYNEET HANKKEET TÄHTÄÄVÄT KUNTIEN JA KOKO MAAKUNNAN ILMASTOTYÖN VAUHDITTAMISEEN. KUNTIEN PÄÄTTÄJIÄ, KUNTALAISIA, YHTEISÖJÄ JA YRITYKSIÄ HAASTETAAN NYT YHTEISIIN ILMASTOTEKOIHIN.

M aakunnan tasolla ilmastotyö on lähte- nyt määrätietoisesti käyntiin Hiilineut- raali maakunta (HIMA) -hankkeen myötä. Hankkeen avulla laaditaan Pohjois-Savon ilmastotiekartta, johon määritellään maakunnan tärkeimmät tavoitteet ilmasto- asioissa. Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon ELY-keskus ja sitä rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Samaan aikaan KESTO-hankkeessa ilmas- totyötä tehdään ruohonjuuritasolla – tiiviis- sä yhteistyössä mukana olevien kuntien sekä seudun jätehuoltoyhtiöiden ja ympäristötoi- men kanssa. Vuoden alussa käynnistyneen kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien energia- ja materiaalite- hokkuutta sekä vähentää ilmastopäästöjä. EAKR-rahoitteista hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy. – Hankkeessa laaditaan ilmasto-ohjelmat Keski-Savon ja Ylä-Savon seudulle sekä Sii- linjärvelle. Kunnissa sitoudutaan selkeisiin päästövähennystavoitteisiin, taustoittaa hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen. Sankareita – ihan jokainen KESTO-hanke on vastikään lanseerannut tunnuslauseen ”Savon ilmastosankarit”, joka herättelee jokaista miettimään omaa rooliaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastosankareiden tekoja ja esimerkkejä päästään pian seuraamaan hankkeen verk- kosivuilla www.kestosavo.fi. – Suomen valtiolla on kunnianhimoinen tavoite pyrkiä hiilineutraaliksi vuoteen

– Tärkeintä on muistaa, että meistä jokainen voi olla ilmastosankari. Suurten ja mullistavien toimien rinnalla pienetkin teot merkitsevät, ja yhdessä niistä voi syntyä jotakin suurta. Yritykset alueen ilmastosankareina Pohjois-Savossa on jo vakuuttava määrä kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä, jotka ovat toimialansa edelläkävijöitä ympäristö- asioissa. Leppäsen mukaan lisää yritystoi- mintaa kaivattaisiin erityisesti kiertotalou- den saralle. – Riikinnevan alue on tunnistettu yhden- laisen kiertotalousliiketoiminnan ytimenä, ja ajatuksia alueen paremmasta hyödyntä- misestä on olemassa. Kiertotalousliiketoi- minta olisi suuri kasvun mahdollistaja myös Keski-Savon alueen yrityksille, hän pohtii. Pienten yritystenkin ympäristöteot ovat merkitseviä, ja useassa alueen yrityksessä on jo käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjes- telmä. Myös Navitas kiinteistöjä hallinnoiva Varkauden Taitotalo Oy on hakemassa Eko- kompassi-ympäristöjärjestelmän sertifiointia kesän aikana. – Monessa yrityksessä ympäristöasiat ovat jo hyvällä mallilla, mutta vielä löytyy joitakin yrityksiä, joissa näitä ei ole huomioitu riit- tävällä vakavuudella. Suuret kansainväliset yritykset käyttävät ISO 14 001 -standardia ja edellyttävät ympäristövastuullisuutta myös alihankkijaverkostoltaan, joten ympäristövai- kutusten huomioiminen alkaa olla elinehto kaikenkokoisille yrityksille, Leppänen toteaa.

2035 mennessä. Valtion ilmastopolitiikassa kunnat toimivat merkittävinä suunnannäyt- täjinä, joten haluamme luonnollisesti tuoda hankkeessa esille niiden pieniä ja hieman suurempiakin ilmastotekoja. Samalla ne toimivat innostavina esimerkkeinä myös muihin kuntiin päin. Esimerkiksi Siilinjärven kunta on viime vuosina panostanut merkittävästi aurinko- energiaan kiinteistöissään. Nyt kunta hank- kii 120 paneelin aurinkovoimalan Pikku- Siilin päiväkotiin Vuorelaan. Leppäsen mukaan esimerkiksi kuntien omistamissa kiinteistöissä olisi merkittävää energiansäästöpotentiaalia. – Päästötavoitteiden toteutumisessa kunti- en omistaman kiinteistökannan energianku- lutuksella on keskeinen rooli. –Toisaalta kuntien ilmastovaikutuksia voitaisiin pienentää julkisilla hankinnoil- la, joiden kilpailutuksessa huomioidaan ympäristökriteerit. Ottaen huomioon, että kuntien tekemät vuotuiset julkiset hankin- nat ovat noin 11–12 miljardia euroa, voisi ilmastoystävällisillä hankinnoilla olla myös merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, Leppänen lisää. Savon ilmastosankaruus ei ole pelkästään kuntien mandaatti, vaan siinä on kyse kaik- kien toimijoiden yhteisestä sitoutumisesta ja tekemisestä. Mukaan ilmastosankareiksi kut- sutaan esimerkiksi kuntalaisia, sillä yksit- täisten kuntalaisten jokapäiväiset kulutus- ja liikkumisvalinnat vaikuttavat siihen, kuinka kunnat onnistuvat ilmastotavoitteissaan.

8

S ähköautojen latauspisteitä löytyy nyt Navitakselta ja kaupungin keskeisiltä parkkipaikoilta: Päiviönsaaresta Warkaus- Salin edustalta sekä Taulumäeltä Forumin takaa. Kaikkiaan latauslaitteita on viisi, joista kussakin voi samanaikaisesti ladata kahta autoa. Varkauden kaupunki on sitoutunut muiden Keski-Savon kuntien tavoin vähen- tämään merkittävästi tieliikenteen päästö- jään. Sähköautojen latauspisteet edistävät sähköautoilun mahdollisuutta ja tukevat tavoitetta hiilineutraalista Keski-Savosta, jossa liikutaan kestävästi ja vähähiilisesti. Sähköautojen määrä on Suomessa hyväs- sä kasvussa. Joulukuussa 2019 hybridi-, kaa- su- ja sähköautojen osuus ensirekisteröidyis- tä autoista oli ennätykselliset 14,5 prosenttia. Luku kaksinkertaistui vuodesta 2018. Myös Varkaudessa ja lähikunnissa yhä useampi uuden auton ostaja valitsee sähkö- tai hybridiauton. Suomen tavoitteena on saada liikenteeseen 250 000 sähköautoa vuo- teen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että vuosikymmenen päästä Varkaudessa tulisi olla noin 950 sähköavusteista kulkupeliä.

KOHTI PUHTAAMPAA LIIKKUMISTA - VARKAUDESSA ON JO LUPAAVA SÄHKÖAUTOJEN LATAUSVERKOSTO

SÄHKÖAUTOJEN JULKINEN LATAAMINEN ON OLLUT VARKAUDESSA MAHDOLLISTA LOPPUKESÄSTÄ 2019 ALKAEN.

– Viime vuoden tilastojen mukaan Varkaudessa on sähköautoja ja ladattavia hybridiautoja vajaat 40 kappaletta. Lataus- asemien myötä alueen latausmahdolli- suudet paranevat, mikä varmasti toimii kannustimena heille, jotka vielä harkitsevat siirtymistä sähköautoon, kertoo seudullista ilmastotyötä koordinoivan KESTO-hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen. Sähköautot kuluttavat energiaa poltto- moottoriautoja vähemmän sähkömoottorin paremman hyötysuhteen ansiosta. Markki- noilla olevien sähköautojen toimintamatkat vaihtelevat 150 ja 500 kilometrin välillä. – Varkauden latauspisteet mahdollistavat pidemmän ajomatkan sähköautolla, kun asioinnin, työmatkan tai lomamatkan koh- teena on Varkaus tai lähiseutu, Leppänen kertoo. Sähköauton latausta myös Navitaksessa Varkauden viides julkinen latauspiste löytyy Navitas 1 -talon edustalta. Kutsuvan Navitas- teippauksen saanut asema on sijoitettu pää- sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen.

Varkauden Taitotalo Oy:n palvelupäällikkö Mirjam Ihalaisen mukaan Navitas kiinteistöt haluaa osaltaan olla mukana auttamassa puh- taamman liikenteen yleistymistä Varkaudessa. – Olemme mukana Ekokompassi-ympäristö- järjestelmässä, jossa tavoitteena on kehittää toimintaamme ekologisemmaksi yhdessä asiakkaiden ja vuokralaisten kanssa. Vähä- hiiliseen liikkumisen eteen on meillä jo tehty työtä hartiavoimin. Navitaksen vuokralai- silla on esimerkiksi mahdollisuus ladata hybridiautojaan normaaleissa sähkötolpissa. – Julkinen latauspiste on meille uusi palvelumuoto, joka palvelee sähköautoilevia työmatkailijoita ja kokousvieraita. Latauspis- tettä voi toki käyttää kuka tahansa sähköau- toilija, eikä sen lataamiseksi tarvitse asioida Navitaksen kiinteistöissä, Ihalainen jatkaa. Latauspisteillä voi käyttää mobiilisovel- lusta, RFID-lukijaa tai tekstiviestiä latauksen aktivointiin ja maksamiseen. Latauspistei- den hallinnoinnista vastaa energiapalvelu- yhtiö Väre. Ne toimivat vihreällä sähköllä, jonka tuotannossa käytetään uusiutuvia energialähteitä.

Sähköautojen latauspisteet Varkaudessa: • Päiviönsaaressa Hotelli Oscarin ja Warkaus-Salin edustalla (Kauppatori 4) • Taulumäellä liikekeskus Forumin vieressä (Pirnankatu 4) • Navitas 1 edessä (Wredenkatu 2)

UUSIA SANKARITEKOJA LIIKKUMISEEN VÄHÄHIILISEN LIIKKUMISEN KOKEILUILLA pyritään lisäämään työmat- kapyöräilyä sekä helpottamaan kimppakyydin löytymistä Keski- Savon alueella. KESTO-hankkeessa haettiin keväällä 2020 kokeiluja haja-asutus- alueiden sekä seutukaupunkien vähähiilisen liikkumisen edistämi- seen. Toteutukseen valittiin PiggyBaggy -kimppakyytipalvelu sekä sähköavusteisten polkupyörien latausasema ePyöräkatos. Kokeiluilla pyritään löytämään uusia liikkumisen tapoja Keski-Savon kuntien sisällä ja kuntien välillä. PiggyBaggy on CoReorient Oy:n kehittämä kimppakyyti- ja kimp- pakyytikuljetuspalvelu. Kokeilussa palvelua muokataan vastaamaan sellaisen alueen tarpeita, jossa asukastiheys on pieni. – Keski-Savossa työmatkoja taittavat sadat eri ihmiset päivittäin. Jo muutaman onnistuneen kimppakyytiporukan syntyminen vähentää

huomattavasti autoilun ilmastopäästöjä, kertoo KESTO-hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen. Kimppakyytisovelluksella on mahdollista tehdä yllättävätkin mat- kat luotettavasti ja turvallisesti. Palvelua täydennetään toiminnolla, jossa kyydin voi varata toisen ihmisen puolesta. Koronapandemian aikana palveluun voi antaa tiedon riskiryhmään kuulumisesta. Kokei- lu on tarkoitus aloittaa syksyllä 2020 palvelun kehittämistyön jälkeen. Toisena toteutettavana kokeiluna on ePyöräkatos , joka on syntynyt alueen yritysten konsortion kehittämistyönä. ePyöräkatos on tarkoi- tettu sähköavusteisten polkupyörien lataamiseen. – Uudenlaista on, että lataussähkö saadaan katoksen katolle asen- nettavista aurinkopaneeleista. Lataamiseen tarvittava sähkö on siis puhdasta ja ympäristöystävällisesti tuotettua, Leppänen kertoo. Mahdollinen ylimääräinen sähkö ohjataan sen kiinteistön käyt- töön, jonka piha-alueelle katos on sijoitettu. Uutuutta aiotaan testata tulevan kesän aikana Navitaksen kiinteistöillä.

9

TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ KUVAT: TIMO HEINONEN

AFT KESKITTÄÄ SERVICE CENTERINSÄ VARKAUDEN UUSIIN TILOIHIN AIKAWA FIBER TECHNOLOGIES OY:N SERVICE CENTERIN TOIMINTA KESKITETÄÄN VARKAUTEEN. RAKENNETTAVAT TOIMITILAT OVAT OSA YRITYKSEN PALVELULIIKE- TOIMINNAN LAAJENTAMIS- JA KEHITTÄMISHANKETTA, JOLLA VASTATAAN ALAN HAASTEISIIN MAAILMALLA.

P aperi- ja selluteollisuuden laitevalmis- tajan Aikawa Fiber Technologies Oy:n (AFT Oy) historia on kiinnostava 75-vuotinen kasvutarina. Sotakorvausteollisuuden osana Ahlströ- min Varkauden konepaja alkoi 1945 valmis- taa selluteollisuuden seulalevyjä. Ruotsiin perustettiin sisaryritys ja tehdas 1975, USA:han 1977 ja Ranskaan 1979. Ahlström myi koko Varkauden teollisen liiketoimintansa pääosin ulkomaisille sijoit- tajille 1980- ja 1990-luvuilla. Seulalevyteh-

Vuonna 2008 yrityksellä oli erittäin hyvä tilauskanta, mutta seuraavana vuonna lama romahdutti koko konsernin talouden. Paikallisen johtoryhmän uusien suunnitel- mien ansiosta Varkauden yksikkö kuitenkin saatiin tuottavaksi ja kannattavaksi. Lisäksi Varkauden kaupungin vahva ja nopea rea- gointi avustaa lisärahoituksen järjestelyissä oli yksi varteenotettava apu saada tehdas säilymään Varkaudessa.

das siirtyi kanadalaisen CAE Screenplatesin omistukseen vuonna 1992. Vuonna 2002 yhtiö siirtyi kanadalaiselle Advanced Fiber Technologiesille. Seuraavien neljän vuoden aikana markkinamuutokset ja yhtiön osingonjakopolitiikka veivät liiketoi- minnan konkurssin partaalle. Vuonna 2006 yhtiön omistajaksi tuli japa- nilainen Aikawa ja perustettiin Aikawa Fiber Technologies Oy. Tuotteet ja tuotantolaitteet laitettiin kuntoon.

Varkaudessa on vahvaa me-henkeä, iloitsevat AFT:n Markku Luukkonen (vas.) ja Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n Jouko Laitinen.

Kuvatekstikuvateksti

10

AFT:n uusien toimitilojen urakka- sopimus allekirjoitettiin toukokussa. Keski-Savon Teollisuuskylä Oy rakennuttaa uudet toimitilat, jotka AFT jatkossa lunastaa itselleen.

Noin 1 500 neliön rakennus sijaitsee Päivärinteellä. AFT:llä on Suomessa nyt 145 työntekijää, joista Varkaudessa 130. Service Center työllistää alkuvaiheessa noin kymme- nen uutta työntekijää ja ensi vuonna saman verran lisää. – Nyt voimme tehdä vuosisopimuksia iso- jen asiakkaiden kanssa, erittäin tärkeä pal- veluliiketoimintamme kehittyy ja kilpailuky- kymme parantuu. Saamme uudet, puhtaat tilat kokoonpanoa varten, nosturikapasiteet- ti kasvaa ja laitteiden testausmahdollisuudet lisääntyvät, Luukkonen esittelee.

Voimme tarjota kokonaisvaltaista tuki- ja huoltopalvelua, Luukkonen sanoo. Aikawa Fiber Technologies -konsernilla on tuotantoyksiköitä myös Kanadassa, Ete- lä-Koreassa ja Kiinassa. Konsernin omistaa japanilainen Aikawa Iron Works, jolla on myös oma tuotantolaitos Japanissa. Varkauden kaupungin sitoutuminen hankkeeseen on vaikuttanut keskeisesti siihen, että AFT on kohdentanut tämän investoinnin nimenomaan Varkauteen. – Varkauden seudulla yhteistyö on esimerkillistä, mikä tuli esille erityisesti laman aikana. Myös konsernissa Japanissa arvostetaan niin kaupungin kuin meidän yrityksemme toimintaa ja luotetaan meihin, Luukkonen sanoo. – Ahlströmin ajoista lähtien yhteistyö ja me-henki ovat olleet Varkauden vahvuus, Luukkonen korostaa.

– Kaikkea on tuossa vuosien varrella ta- pahtunut. Tulin Ahlströmille harjoittelijaksi vuonna 1971 ja olen ollut sekä rakentamassa että purkamassa tehtaita myös ulkomailla. Halusin olla mukana vetämässä tätä uusin- takin toimitilahanketta, AFT:n tuotantotek- ninen kehitysjohtaja Markku Luukkonen kertoo. AFT:n uuden, tämän vuoden loppuun mennessä valmistuvan Service Centerin hallin kustannus on 2,5 miljoonaa euroa. Toukokuussa tehdyn sopimuksen mukaan Keski-Savon Teollisuuskylä Oy rahoittaa ti- lat, joissa AFT on aluksi vuokralla. Yrityksen suunnitelmana on lunastaa halli vähitellen omakseen. Lunastusaika on korkeintaan 22 vuotta. AFT investoi lisäksi uusiin nostureihin ja muihin koneisiin noin 2 miljoonaa seuraa- van parin vuoden aikana. Palveluliiketoiminta saa uutta vauhtia

Varkauden seudulla vahvaa yhteistyötä

AFT:n Varkauden-investointi on osa yrityk- sen globaalia investointiohjelmaa, jolla se vahvistaa asemaansa paperi- ja selluteolli- suuden laite- ja komponenttitoimittajana. – Asiakkaat edellyttävät toimitetuilta laitteilta ja komponenteilta yhä enemmän.

VARKAUDEN KAUPUNGIN SITOUTUMINEN HANKKEESEEN ON VAIKUTTANUT KESKEISESTI SIIHEN, ETTÄ AFT ON KOHDENTANUT TÄMÄN INVESTOINNIN NIMENOMAAN VARKAUTEEN.

11

TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ KUVAT: KESKI-SAVON TEOLLISUUSKYLÄ OY

KILPAILUKYKY KOHENEE ANDRITZ WARKAUS WORKSIN UUSISSA TILOISSA KESKI-SAVON TEOLLISUUSKYLÄ OY RAKENNUTTAA KVR-URAKKANA ANDRITZ WARKAUS WORKS OY:LLE UUDET TOIMITILAT JA VUOKRAA NE YRITYKSELLE KYMMENEKSI VUODEKSI. ISO KEHITYSOHJELMA LISÄÄ ANDRITZIN TUOTTAVUUTTA JA TOIMINNAN KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA.

U uteen 14 000 neliön tehdasrakennuk- seen kuuluvat tuotanto-, toimisto-, varasto- ja muut tilat. Rakennushankkeen kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa. Varkauden kaupunki on myöntänyt Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:lle tähän lainan 20 vuoden laina-ajalla. Kymmenen vuoden jälkeen Andritzin Warkaus Works’n ja KSTK:n vuokrasopimuksen jatkosta sovitaan erikseen. Tavoitteena on, että uudet tuotantotilat ovat käytettävissä maaliskuun alussa 2022. Tuotanto toimisi silloin täydellä teholla tilois- sa syksyn 2022 aikana. – Uudet toimitilat ovat meille erittäin iso asia. Koko nykyinen tuotanto siirtyy kerralla uusiin tiloihin, ja tuotantoon tulee vain pieni katkos. Tarkoituksena on kehittää toimin- taamme ja mahdollistaa myös laajempi tuotekokonaisuus sekä uusien komponent- tien valmistusta, Andritz Warkaus Worksin toimitusjohtaja Antti Kettunen esittelee. Konserni luottaa varkautelaistyöhön

kaisuihin. Tuotantolinjaoilla hitsauksen ja putkenkäsittelyn automaatioaste nousee ja jatkossa voidaan käsitellä isompia kappalei- ta eli yksikön tuottavuus kasvaa. – Kilpailukyvyn kasvun ansiosta on mahdollisuus myös lisätuoterepertuaariin. Investoinnin valmistuttua yksikön toimintaa voidaan virtaviivaistaa. Kyseessä on yhteen- sä miljoonien eurojen arvoinen kehitysohjel- ma, Kettunen sanoo. – Koko ajan mennään eteenpäin: Ensin määritämme tulevaisuuden ideaaliprosessit yhdessä asiakkaan ja henkilöstön kanssa, sitten tehdaslayout ja investoinnit, ja tämä mahdollistaa myös uusien työpaikkojen luo- misen. Myös palvelutuotantoa on mahdollis- ta kasvattaa ja se on myös tavoitteemme. Andritz Warkaus Works Oy työllistää nyt noin 90 henkilöä ja yli 30 henkilön ali- hankintaverkoston tehtaallaan. Yrityksen liikevaihto on runsaat 12 miljoonaa euroa. Koko konsernilla on noin 30 000 työntekijää ja kuuden miljardin euron liikevaihto. – Vanhat tilat ovat osaltaan rajoittaneet toimintoja niin, että töitä olisi enemmän kuin ehdimme tehdä. Tämä on tietysti tavallaan myönteinen ongelma eli työtilan- teemme on nyt hyvä. Yksikköön tarvitaan lisää työntekijöitä joko alan osaajia tai oppimishalukkaita, esimerkiksi tulevaisuu- den seppiä. Kettunen on tyytyväinen uusien toimiti- lojen rakentamiseen myös työntekijöiden puolesta: Uudet työskentelytilat ovat veto- voima- ja imagotekijä, joka tuo viihtyvyyttä ja työhyvinvointia. Osaavaa työvoimaa tarvitaan jatkossa lisää

– Andritz on iso globaali teknologiayhtiö, jolla ei ole Warkaus Worksin lisäksi muita omia kattilakonepajoja muualla. Investointi Suomeen on luottamuksen osoitus kansain- välisen yrityksen johdolta ja merkki siitä, että Varkauden laitosten korkeaa ammatti- taitoa arvostetaan. Olen nöyrästi ylpeä siitä, että voimme tällaisen investoinnin tehdä. Tämä on ollut vaativa kehitystyö, Kettunen kertoo. Kettusen mukaan yrityksen yhteistyö kau- pungin ja KSTK:n kanssa toimii joustavasti, sillä teollisuuden merkitys paikkakunnan hyvinvoinnille ymmärretään erittäin hyvin. Noin 11 hehtaarin uusi tontti sijaitsee Ha- sinmäessä. Nykyisin Warkaus Works toimii Sumitomo SHI FW:ltä vuokratuissa tiloissa Pirtinvirran rannalla.

Robotiikka, tuottavuus ja kilpailukyky kasvussa

Uusien toimitilojen käyttöönoton ja konein- vestointien ansiosta voidaan kehittää tuot- tavuutta ja kilpailukykyä. Robotiikkaa tulee vahvasti mukaan tuotantoon ja asiakasrat-

12

TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ

Yhtiöiden yksiköiden korkeatasoinen erikoisosaaminen Varkaudes- sa merkitsee sitä, että sinne voidaan ja halutaan tehdä isot investoin- nit. KSTK järjestelee toimitilat, mutta yhtiöt itse investoivat uusiin koneisiin. Kokonaisinvestoinnit ovat merkittävät. – Varkaudessahan on pitkät teknologia- ja metalliteollisuuden osaamisen perinteet, jotka osaltaan lisäävät alueen vetovoimaa. Toi- mitilahankkeet merkitsevät myös pysyvyyttä ja ne vahvistavat aluetta Uudet toimitilat ovat nykyaikaiset ja juuri näiden yritysten toimin- taan sopivat. Kumpaakin hanketta on kehitetty yhdessä yritysten, kaupungin ja Navitaksen kanssa. Vahvistetut suunnitelmat osoittavat, että varkautelaiseen osaamiseen ja yhteistyöhön myös kaupungin ja yritysten kesken luotetaan. – Isot hankkeet luovat myönteistä kuvaa myös muille potentiaalisil- le yrityksille, jotka harkitsevat sijoittumistaan ja vahvistavat osaltaan koko Varkauden seudun teknologiateollisuuden klusteria. Laitinen on tyytyväinen siihen, että myös Varkauden poliitikot ovat pitäneet hankkeita tärkeinä. Henki on nyt hyvä ja kaikenkokoisille yri- tyksille pyritään saamaan tilat ja muut toimintaedellytykset kuntoon. – Myös Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ja Var- kauden Taitotalo Oy puhaltavat samaan hiileen eli voivat tarvittaessa yhdessä katsoa kunkin yrityksen osalta tarvittavan prosessin koko- naisvaltaisesti. Toiminta on yritysten kannalta joustavaa ja ketterää. ja sen työpaikkakehitystä. Toimivaa yhteistyötä

UUDET INVESTOINNIT VAHVISTAVAT YRITYSTOIMINTAA JA KAUPUNGIN IMAGOA

SEKÄ AIKAWA FIBER TECHNOLOGIES ETTÄ ANDRITZ WARKAUS WORKS ovat valmiita investoimaan Varkauteen, jossa ne pystyvät edelleen kehittämään liiketoimintaansa. Navitas Yrityspalvelujen toimitusjoh- taja Jouko Laitinen pitää ratkaisuja merkittävinä seudun työllisyyden kannalta ja hyvinä yritystoiminnan mahdollisuuksien signaaleina. AFT:n osalta uusien toimitilojen urakkasopimus allekirjoitettiin toukokuussa. Keski-Savon Teollisuuskylä Oy (KSTK) rakennuttaa uudet toimitilat, jotka AFT jatkossa lunastaa itselleen. Myös Andritzin pitkäkestoinen hanke on nyt päätösten osalta valmis, ja kesäkuussa pitäisi kaavan olla vahvistettu ja lainmukainen. Yhtiö tulee uusiin tiloihin vuokralle. Navitas Yrityspalvelujen toimitusjohtaja Jouko Laitinen kertoo, että Varkauden kaupungin ja Navitaksen kannalta on tärkeää, että kansainväliset yritykset ovat olleet valmiita panostamaan toimintaan ja toimitiloihin Varkaudessa. – Kyse on myös yritysten oman toiminnan kannalta kansainväli- sestä kilpailusta. Investoinnit juuri Varkauteen eivät ole välttämättä itsestäänselvyyksiä, vaan isot yksiköt kilpailevat niistä keskenään yritysten sisällä, Laitinen muistuttaa. Merkittäviä päätöksiä Yritysten uusimmat investointipäätökset ovat siis sekä konkreettisesti että myös mielikuvallisesti hyvin merkittäviä ja myönteisiä Varkau- den kannalta. Laitisen mukaan on hienoa, että ulkomaiset yhtiöt ovat valmiita lähtemään mukaan tällaisiin investointihankkeeseen. Se merkitsee sitä, että teknologiateollisuus- ja konepajatoiminta jatkuu tulevaisuudessa- kin ja että yhtiöt uskovat seudun tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin.

KAUPUNGIN PÄÄTÖKSENTEKO TUKEE YRITYSTOIMINTAA

ymmärretty isojen teollisuusyritysten lisäksi myös pk-yritysten merkitys, ja kaupungin elinkeinoryhmän toiminnassa on myös pk-yrittäjiä mukana. – Investoinneissa on tietysti riskejä aina olemassa ja niitä arvioidaan päätöksente- ossa. Uusiakin suunnitelmia on varmasti tulossa ja kaupunki suhtautuu niihin myönteisesti. Kaupunki ja sen päättäjät luovat aktiivisesti toimintaedellytyksiä niin suurteollisuudelle kuin pk-yrittäjyydellekin, Suhonen sanoo.

VARKAUDEN KAUPUNGINHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN TIMO SUHOSEN (sd) MUKAAN yhteistyö kaupungin ja sen alueella toimivien yritysten kanssa sujuu hyvin. – Kaupunki tukee niin teknologia- ja met- säteollisuuden kuin eri alojen pk-yritysten toimintaa esimerkiksi toimitilojen hankin- nassa. Takavuosien taloudellisesta aallon-

pohjasta on päästy nousemaan eri tahojen yhteistyöllä, mutta tällä hetkellä tietysti koronakriisi hidastaa hyvää kehitystä. Suhosen mukaan Varkauden päättäjät ovat yritysystävällisiä. Yritysten toiminta- edellytykset ymmärretään ja niitä halutaan kehittää, ja samalla myös työpaikkoja halutaan säilyttää ja lisätä. Nyt on jo pitkään

13

TEKSTI & KUVAT: TIINA RAJAMÄKI

VARKAUDESSA VIETETTIIN TYÖLLISYYSVIIKKOA

VARKAUDESSA VIETETTIIN HELMIKUUSSA MAAKUNNALLISTA TYÖLLISYYSVIIKKOA JO NELJÄTTÄ PERÄKKÄISTÄ VUOTTA.

L aaja paikallinen toimijaverkosto järjesti teemaviikon aikana neljä erilaista ta- pahtumapäivää, joissa nykyiset ja tulevat työnhakijat, työnantajat ja työllisyyspalve- luiden tuottajat kohtasivat toisensa työlli- syyden aikaansaamiseksi. Varkauden tapahtumien tarkoituksena oli tuoda keskisavolaisia työllisyyden, kou- lutuksen ja yrittäjyyden mahdollisuuksia näkyväksi ja tunnetuksi mahdollisimman laajalle joukolle. Tapahtumat suunnattiin työttömien ja työnantajien lisäksi koululai- sille ja opiskelijoille sekä muillekin työlli- syydestä ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Työllisyysviikko alkoi tiistaina ilmaisen elokuvan ja kaupungin työllisyyspalvelujen esittelyn merkeissä. Keskiviikkona paikal- liset työnantajat kertoivat toiminnastaan ja osaajatarpeistaan MessiLive-lähetyksissä. Teemaviikko huipentui torstaiseen Hurraa Ura! -tapahtumaan ja päättyi perjantaina Wirtaa ja wipuvoimaa arkeen -tilaisuuteen, joka oli suunnattu työelämän ja koulutuk- sen ulkopuolella pitkään olleille työttömille työnhakijoille.

Hurraa Ura! houkutteli paikalle ennätysmäärän kävijöitä Vuoden suurin paikallinen rekrytointi- ja koulutustapahtuma Hurraa Ura! järjestet- tiin tänä vuonna toista kertaa. Nyt tapah- tumapaikkana oli Varkauden uudistunut kampus-alue, johon kävijät pääsivät tutus- tumaan ohjatuilla kampuskierroksilla. Avointen työpaikkojen ja koulutustarjon- nan lisäksi esillä olivat ensimmäistä kertaa myös harjoittelupaikat sekä tulevan kesän kesätyöpaikat. Tapahtuman juontajana oli radiosta tuttu Juha Perälä , joka innosti erityisesti nuoria osallistujia tarttumaan ennakkoluulottomasti työnhakuun. – Mukaan osallistui noin 40 näytteille- asettajaa, joista merkittävä osa oli rekry- toivia työnantajia eri toimialoilta. Päivän aikana tarjolla oli yli sata työpaikkaa Var- kaudessa ja lähikunnissa, kertoo Navitas Yrityspalveluiden yritysasiantuntija Katja Niiranen . Maksuton tapahtuma sai liikkeelle ennä- tysmäärän kävijöitä Keski-Savon alueelta. Järjestäjien arvion mukaan kävijämäärä

kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Niirasen mukaan tapahtuma on jo selkeästi löytänyt paikkansa paikallisena ura- ja rekrytointitapahtumana, jonka järjestämistä kannattaa jatkaa. Hän kiittää kävijöitä, näytteilleasettajia sekä muita järjestäjiä hyväntuulisesta tapahtumasta. –Erityisen ilahduttavaa oli nähdä, kuinka Hurraa Ura! kiinnosti eri-ikäisiä kävijöitä aina koululaisista työnhakijoihin ja alanvaihtajiin. Hurraa Ura! -tapahtuman järjesti Navitas Yrityspalvelut yhteistyössä Varkauden kaupungin, Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn, Savonia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Savon te-toimiston, Future Savo -hankkeen sekä paikallisten henkilöstö- palveluyritysten kanssa.

ERITYISEN ILAHDUTTAVAA OLI NÄHDÄ, KUINKA HURRAA URA! KIINNOSTI ERI-IKÄISIÄ KÄVIJÖITÄ.

14

NewTech-hanke järjesti yhdessä Smart Machines and Manufacturing Competence Centerin (SMACC) kanssa tilaisuuden Tampereella, jossa keskityttiin digiteknologiaan, lisäävään valmistukseen, materiaaliteknologiaan sekä robotiikkaan.

TEKSTI: SEIJA HUTTUNEN KUVA: JENNI TOIVANEN, SAVONIA-AMK

TEKNOLOGIA-ALAN MURROS HAASTAA JA MAHDOLLISTAA NEWTECH – YRITYSTEN KASVU JA KANSAINVÄLISTYMINEN -HANKE TARTTUU TÄHÄN TILAISUUTEEN.

NewTech – Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen -hanke • Toteutusaika: 1.1.2020 – 30.9.2022 • Päätoteuttaja: Navitas Kehitys Oy • Osatoteuttajat:

Iisalmen Teollisuuskylä Oy, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja Savonia-ammattikorkeakoulu Oy.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), sekä alueen kunnat ja yritykset.

K one- ja energiateknologiateollisuus on taloudellisesti suurin teollisuuden ala Pohjois-Savossa. Kone- ja energiateknologia on yksi Pohjois-Savon kehittämiskärjistä, jossa tavoitellaan innovointia asiakkaan tarpeisiin, yhteiskehittämistä verkostossa, uutta yrittäjyyttä ja kasvukumppanuutta, sekä kansainvälistä energiateknologiaa ja osaamista. NewTech -hankkeen toteuttaja- organisaatioilla on vahva tuntemus oman alueensa teknologiateollisuuden yritys- kentästä. Vuoden 2020 alussa startannut projekti nojaa vahvasti kenttätyöhön. Digitalisaatio ja työelämän murros vauh- dittavat kehittämistarpeita, joihin hankkeen toteuttajaorganisaatiot tarjoavat tukea alu- eellisilla painotuksillaan ja näkökulmillaan. Tarkoituksena on tukea alan edelläkävijyyttä

Pohjois-Savossa mahdollistamalla uuden teknologian, innovaatioiden ja osaamisen syntyä ja kehittymistä. Hanke tarjoaa yrityksille mm. apua yritys- kohtaisten kehittämishankkeiden suun- nittelussa ja käynnistämisessä, yrityksille tehtäviä digi- ja kansainvälistymiskyvyk- kyyksien analyysejä, messuosallistumisia, valmennusklinikoita, markkinaselvityksiä, kansainvälistymisfoorumeja sekä muita tilaisuuksia. – Kohderyhmänä meillä on hankealu- eellamme yli 200 teknologiateollisuuden yritystä. Näitä kaikkia pyrimme osaltam- me avustamaan tässä muutostilanteessa. Toivomme, että yritykset ovat rohkeasti meihin yhteydessä, toteaa projektijohtaja Juha Valaja .

Keski-Savon alueella toimii vahva energia-alan ekosysteemi, mikä koostuu veturiyritysten lisäksi laajasta pk-yritysten verkostosta. Tämän verkoston yritysten kilpailukyvyn kehittäminen on yksi tärkeä painopiste hankkeessa. Toimenpiteiden ta- voitteena on, että yrityskentän kilpailukyky paranee ja alueellamme toimii jatkossakin vetovoimaisia, uudistumishaluisia koti- ja vientimarkkinoilla menestyviä yrityksiä. Lisätietoja:

projektijohtaja Juha Valaja, p. 040 484 1012, juha.valaja@navitas.fi. technogrowth.fi

15